USEIN ESITETTYJÄ KYSYMYKSIÄ

Päivitetty 22.1.2001
Tältä sivulta löytyy tällä hetkellä vastaukset seuraaviin kysymyksiin:

Miksi dB2K on kiinnostava tuote?

Jos on tarkoitus tehdä tietokantasovelluksia, dB2K on tällä hetkellä siihen tarkoitukseen ihanteellinen tuote mm. seuraavista syistä:
  1. Korkeatasoinen datakeskeinen oliopohjainen ohjelmointikieli.

  2. Opiskeltava välineistö on kohtuullisen suppea, looginen ja selkeä. Kuitenkin sillä pystyy tekemään hyvinkin laajoja ja monimutkaisia monen yhtäaikaisen käyttäjän sovelluksia. Teknisesti ja ulkonäöltään ne ovat nykyaikaisia Windows-sovelluksia.

  3. "Two-Way-Tools" (Kaksisuuntaiset työvälineet): Ohjelmoija voi kussakin tilanteessa valita, käyttääkö graafisia työkaluja vai kirjoittaako koodia ohjelmointikielellä. Generoidun koodin lukeminen auttaa ymmärtämään asioita. Jos koodia muuttaa käsin, graafiset työkalut ottavat muutokset huomioon eivätkä tuhoa käsin kirjoitettua koodia.

  4. Skaalattavuus: Samalla välineistöllä voi tehdä yhtä hyvin pieniä salkkukoneessa käytettäviä kortistoja kuin myös suuria tai pieniä LAN- ja Web-sovelluksia. Useimmissa sovelluksissa ei tarvita ulkopuolista tietokantakoneistoa, mutta jos sellaista halutaan käyttää, sellaiseksi käy esim. Oracle, IBM DB2 tai Sybase.

  5. Sovelluskehittäjän maksuttomana tukena on auttamishaluinen sovelluskehittäjien yhteisö, jonka antaman tuen laatu ylittää sen, mitä ohjelmointituotteiden valmistajat tarjoavat. Kaupallisilta tukiorganisaatioilta et useinkaan saa vastausta kysymykseen "Kuinka ohjelmoisin tällaisen jutun?" tai henkistä tukea työllesi.

Sivun alkuun

Mikä on dB2K:n ja dBASE:n välinen yhteys?

Nimi "dB2K" on lyhennetty sanoista "dBASE 2000". Yhtiö nimeltään dBASE, Inc. perustettiin keväällä 1999. Se osti Inpriselta (entiseltä Borlandilta) oikeudet dBASE-koodiin ja sen edelleen kehittämiseen. dBASE Inc:in ensimmäinen tuote, nimeltään Visual dBASE 7.5, sisälsi paljon pienehköjä korjauksia ja parannuksia Borlandin aiemmin julkaisemaan versioon 7.0. Vuoden vaihteessa 2000/2001 ykkösversiona valmistunut dB2K on ensimmäinen versio, jossa on jo toteutettu dBASE Inc:n johdon näkemyksiä siitä, minkälainen on tulevaisuuden dBASE.

Sivun alkuun

Eikö dBASE ole jo vanhentunut?

dBASE:lla on pitkät perinteet, mutta nykyisin myytävä tuote on kaikin puolin huippumoderni. Sen perusrakenteet suunniteltiin 1990-luvun alkupuolella ja se on kokonaan koodattu sen jälkeen. Vuonna 2000 siihen tehtiin jälleen perustavaa laatua olevia uudistuksia ja samalla tuotteen nimi muutettiin Visual dBASE:sta dB2K:ksi.

Sivun alkuun

Kenelle dB2K sopii ja kenelle se ei sovi?

dB2K sopii sinulle, jos sinussa on seuraavia ominaisuuksia:
  1. Haluat tehdä Windows-tietokantasovelluksia omaan käyttöösi tai muiden käyttöön, ehkä myytäväksikin. Arvostat sitä, että sovelluksesi käyttäjien ei tarvitse ostaa ohjelmalisenssiä.

  2. Osaat ennestään ohjelmoida jollakin ohjelmointikielellä ja tunnet tietokantasovellusten yleiset periaatteet.

  3. Pidät uutta luovasta ohjelmoinnista. Haluat ymmärtää, kuinka sovelluksesi toimii. Haluat ilmaista asioita mieluummin ihmisläheisellä ohjelmointikielellä kuin teettää työsi jollakin velholla ja jäädä itse pelkän koneistonkäyttäjän ja ongelmanselvittäjän rooliin.

  4. Haluat opetella korkeatasoisen, oliopohjaisen, datakeskeisen ohjelmointikielen.

  5. Osaat kommunikoida Internetin kautta muiden sovelluskehittäjien kanssa sekä koota omatoimisesti tietoa heidän Web-sivuiltaan ja uutisryhmistä.

dB2K ei sovellu henkilöille, joilta puuttuu kokonaan edellä luetellut ominaisuudet. Erityisesti on syytä huomata seuraavat seikat:

Yhteenveto: Jos kaipaat maallikoille sopivaa helppokäyttöistä välinettä, jonka mukana tulee aivan alkeista lähtevä kirjallinen opastus tietokantojen tekoon, osta MS Access. Kun kyllästyt Accessiin tai sen ominaisuudet eivät sinulle enää riitä, siirry dB2K:en.

Sivun alkuun

Oletko ollut missään tekemisissä suomalaisten myyjien kanssa kuinka jatkossa Katzin lupaamat päivitykset Suomessa hoidetaan? Vai tartteekohan meidän jotenkin rekisteröityä jenkkilään että päivitykset hoituvat?

Tällä hetkellä tuote pitää tilata USA:sta, mieluimmin Web-sivun www.dbase.com kautta. Päivitystilaus tehdään vuodeksi kerrallaan, se on maksullinen ja sisältää neljä päivitystä. Kukin päivitys-CD sisältää koko tuotteen täydellisenä. Päivitystilausoikeuden saa kyllä myös ostamalla kaupasta jonkin dBASE-version, mutta niitä ei taida Suomessa nyt kaupoista löytyä. Myös kaikilla vanhojen versioiden omistajilla on päivitystilausoikeus.

Tilauksen saatuaan dBASE Inc. välittää sen dBASE Norge AS:lle Norjaan, mistä tuote postitetaan Suomeen. Sähköpostiosoite Norjaan on morten.novum@dbase.no.

Sivun alkuun

Pitääkö koneessa olla käytössä sama koodisivu kuin dBASE:ssa?

En tiedä varmasti, onko koneen CONFIG.SYS- ja AUTOEXEC.BAT-tiedostoissa käyttöön otetulla koodisivulla merkitystä. Luulen, että ei ole, vaikka varmuuden vuoksi muutin sen omassa koneessani 850:stä 437:ksi.

Kun dBASE käynnistetään, se ottaa käyttöön jonkin omista sisäisistä "language driver":eistään, joista käytän jäljempänä nimitystä "kieliohjain". Esim. valinta "dBASE FIN cp437" (kts. "BDE:n asetukset") tarkoittaa, että käyttöön otetaan kieliohjain, jonka nimi on "DB437FI0". Valinta ei siis varsinaisesti viittaa koneessa käytössä olevaan DOS- eli "OEM"-koodisivuun, josta Windows ei välitä. Koodisivu kertonee tuossa yhteydessä sen, kuinka tietokannassa olevia merkkejä pitää tulkita. Windowsissahan ne joudutaan kuitenkin tulkkaamaan ja näyttämään Windowsin käyttämin "ANSI"-merkein.

Uusia sovelluksia tehtäessä suositellaan pidettäväksi päällä ensisijaisesti Windows-kieliohjainta "DBWINUS0" tai "DBWINWE0", koska ne sisältävät kaikki eri DOS-koodisivujen merkit. Jälkimmäisen nimessä "WE" tarkoittaa "Western Europe".

Kieliohjaimen ainoa merkitys ei ole kuitenkaan käytettävä merkistö. Kieliohjain sisältää myös tauluja, joiden mukaan ohjelmat laittavat tietueet pyydettäessä aakkosjärjestykseen ja suorittavat hakuja tai vertailuja, kun on määriteltynä "EXACT = OFF". Viimeksi mainittu tarkoittaa sitä, että esim. ruotsinkielisellä kieliohjaimella on mahdollista suorittaa haku, jossa "Karlsson" ja "Carlsson" samaistetaan, koska ne lausutaan samoin.

Edellisessä kappaleessa sanottujen toimintojen vuoksi luulen, että suomenkielistä sovellusta tehdessä on turvallisempaa käyttää "FI"- kuin "WE"-tyyppistä kieliohjainta. Epäilen nimittäin, että jälkimmäinen pitää aakkostuksessa "Ä":tä ja "A":ta samana kirjaimena. -- Valitan, että vastaukseni perustuvat tässä vaiheessa vielä enemmän päättelyyn kuin käytännön kokemukseen.

Sivun alkuun