Ohjelmointikielestä lyhyesti

Timo Ahjos 9.7.2001

dBASE:n ohjelmointikieli (dBL)
Vertailuja eräisiin muihin ohjelmointikieliin

Johdanto

dBASE:n parhaat ominaisuudet ovat:
  1. Selkeä yleisarkkitehtuuri
  2. Hyvä ohjelmointikieli
  3. Käyttäjäyhteisön antama tuki
Tällä osassa esitellään ohjelmointikieli ja kuinka sitä käytetään.

dBASE:n ohjelmointikieli (dBL)

dBASE:n ohjelmointikielen virallinen nimi on syksyllä 2000 järjestetyn nimikilpailun tuloksena ollut siitä alkaen dBL. Ohjelmoijan näkökulmasta katsoen se sisältää kaksi vaihtoehtoista syntaksia, vanhemman DML:n (Data Manipulation Language) ja uudemman OODML:n (Object Oriented Data Manipulation Language).

Siis "dBASE Language" = dBL = DML + OODML

Kuten nimikin kertoo, jälkimmäinen on oliopohjainen ohjelmointikieli. Oliopohjaisesta ohjelmoinnista käytetään näillä sivuilla englanninkielistä lyhennettä OOP (= Object-Oriented Programming). Tämä kieli ja oliopohjaisen ohjelmoinnin perusteet esitellään näillä sivuilla myöhemmin.

dBL toimii nykyisin vain Windows-ympäristössä. Linux-versio on tekeillä, mutta ei ole vielä käytettävissä.

Sivun alkuun

Vertailuja eräisiin muihin ohjelmointikieliin

Xbase Data Manipulation Language (xDML tai pelkästään DML)

dBASE:n DOS- ja Unix-versioissa käytettiin ohjelmointikieltä, joka oli "proseduraalinen" - eikä siis oliopohjainen. Sitä kutsutaan nimellä Xbase Data Manipulation Language eli xDML tai vielä lyhyemmin Xbase tai DML. Nykyinen dBL sisältää edelleenkin suurimman osan Xbase DML-kielen komennoista. Pois on jätetty lähinnä vain käyttöliittymän määrittelyä koskevat komennot. Ideana on mahdollistaa vaiheittainen siirtymä DOS:ista tai Unixista Windowsiin seuraavasti:

Vanhoja dBASE-sovelluksia voidaan edelleen käyttää Windowsin DOS-ikkunassa sellaisinaan. Kun niitä sitten aletaan uudistaa Windows-sovelluksiksi, aluksi uudella dBASE:lla tehdään uusi käyttöliittymä, mutta vanhalla kielellä koodattuja eräajoja ja "business-logiikkaa" voidaan edelleen käyttää sellaisinaan. Viimeksimainittuja voidaan sitten vähitellen koodata uudelleen oliopohjaisiksi sitä mukaa kuin koodia joudutaan jo muistakin syistä uudistamaan.

Kuitenkin on syytä huomata, että OODML on nykyisen dBL:n ainoa luontainen (native) syntaksi. DML-komennot ovat vain eräänlaisia "kuvauksia" (mapping). Ne eivät toimi uudessa dBASE:ssa enää yhtä tehokkaasti kuin ne toimivat DOS- ja Unix-versioissa. Siksi suositellaan, että kaikki uudet sovellukset koodataan puhtaasti OODML:llä.

Ken Mayer on laatinut vertailun, mitkä ovat DML-kielen eri komentojen vastineet OODML-kielessä. Kts: www.dbase.com/KnowledgeBase.

C++

Nykyinen dBASE - siis myös dBL-kieli - on tehty Microsoftin C++ -ohjelmointikielellä. Näin ollen lopputuloksena syntyvät ohjelmat ovat 100% aitoja Windows-sovelluksia. dBL on siis vain korkeamman tasoinen ohjelmointiväline kuin C++. Korkeampitasoisuus tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että jokainen dBL-kielen komento on itseasiassa C++ -kielinen ohjelma. Käytettäessä dBASE:n ohjelmointikieltä tarvittavan ohjelmointityön määrä jää huomattavasti pienemmäksi kuin jos koodattaisiin suoraan C++:lla.

Taitava C++ -ohjelmoija voi toki nopeuttaa työtään käyttämällä valmiita komponentteja ja kirjastoja. dBASE:a käyttävän sovelluskehittäjän ei tarvitse ollenkaan opetella C++ -kieltä eikä mitään muutakaan sen tasoista ohjelmointikieltä (Pascal, Smalltalk, tms). Hän voi keskittyä ajattelemaan sovellusalueensa "business-logiikkaa", kun dBASE pitää huolen C++ -tasoisesta koodauksesta hänen puolestaan ja dBASE:n tekijät ovat koonneet tietyntasoiset komponentit ja kirjastot jo valmiiksi.

Visual FoxPro

Fox tuli aikanaan 1980-luvulla markkinoille dBASE:n kloonina. FoxPro:n ja dBASE:n aiemmat ohjelmointikielet olivat samanrakenteiset. Molemmat tuotteet on kuitenkin kirjoitettu 1990-luvun alkupuolella kokonaan uudelleen. Siinä yhteydessä molempiin on laadittu uusi oliopohjainen ohjelmointikieli, jossa on yhteensopivuutta taaksepäin, jotta vanhoja sovelluksia voidaan uudistaa vaiheittain.

FoxPro:n ja dBASE:n nykyisten versioiden välistä yhteensopivuutta on kuvattu seuraavasti:

Visual Basic ja Access

Visual Basic ja Access ovat tavallaan historiansa ja hyvän kaupallisen menestyksensä vankeja. Kun FoxPro:n ja dBASE:n ohjelmointikieli on vuoden 1992 jälkeen suunniteltu ja koodattu kokonaan uudelleen, samaa ei ole voitu tehdä Visual Basicille eikä Accessille. Näin ollen Visual Basic, jota myös Access käyttää, on jäänyt sekakieleksi, joka on osittain proseduraalista ja osittain oliopohjaista. Saattaa olla, että tämä ongelma ratkeaa vähitellen Visual Studion avulla, kun se sisältää sekä FoxPro:n että Visual Basicin koodin.
Sivun alkuun
Seuraava sivu: OOP-perusasiat