Timo Ahjos 31.7.2004
päivitetty 27.11.2006
Voit kommentoida tätä sivua
keskustelufoorumilla!
Tämän sivun suora osoite:
www.ahjos.net/ilmalaivat/1930.html

Vuoden 1930 ilmalaivavierailu Helsingissä:

LZ127 "GRAF ZEPPELIN"

 

Kuva: Helsingin Sanomat 19.7.2004 sivu C1 Photo:
http://www.altfrankfurt.com/Spezial/Zeppelin/Passagier/Luftschiffhalle-Passagiere.htm
       Matkustajat nousevat Graf Zeppeliniin.
Lähde: http://www.altfrankfurt.com/Spezial/Zeppelin/ Passagier/Luftschiffhalle-Passagiere.htm


Graf Zeppelin Graf Zeppelin, maailman eniten matkustanut ilmalaiva.
Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmalaiva

Viereinen valokuva on skannattu Helsingin Sanomista (19.7.2004 sivu C1). Sen alla olevan tekstin mukaan Graf Zeppelin kävi Helsingissä vuonna 1931. Muissa lähteissä vierailun sanotaan tapahtuneen vuonna 1930, tarkemmin sanottuna 24.9.1930.

Lue myös Ari Kallisen kuvaus Graf Zeppelinin vierailusta Helsingissä ja aluksen laskeutumisyrityksestä Viikin pellolle ja katso filminpätkä YLE:n arkistosta!

Kaikkia ilmalaivoja sanotaan usein "zeppeliineiksi". Nimi viittaa 8.7.1838 syntyneeseen Ferdinand Zeppelin -nimiseen kreiviin (saksaksi "Graf"), joka alkoi kehitellä ilmalaivaideoitaan ollessaan jo eläkkeellä prikaatinkenraalin virasta. Hänen vuonna 1908 perustamansa yrityksen Luftschiffbau Zeppelin GmbH (nykyisin Zeppelin GmbH) tähän päivään mennessä ja tästä eteenpäin rakentamia ilmalaivoja on perusteltua kutsua Zeppelineiksi, vaikka vain kaksi niistä on ollut sen nimistä:

Vuonna 1927 Zeppelinin tehtaalla alettiin rakentaa ilmalaivaa LZ127, joka teki ensilentonsa syksyllä 1928. Sen nimeksi annettiin "Graf Zeppelin" kreivi Zeppelinin 90-vuotispäivänä 8.7.1928. Juuri se kävi Helsingissä. Kuvia: http://www.altfrankfurt.com/Spezial/Zeppelin/GrafZeppelin/. Vuonna 1937 valmistunut ilmalaiva LZ130 oli nimeltään "Graf Zeppelin II". Se oli vuonna 1937 USA:ssa tuhoutuneen LZ129 "Hindenburgin" sisaralus, mutta jäi vähemmän tunnetuksi monestakin syystä.

Jokaisen Zeppelin-ilmalaivan LZ-alkuisen tunnuksen alkuosa on lyhenne yhtiön nimestä ja sen perässä on juokseva järjestysnumero.

LZ127 "Graf Zeppelin" otettiin käyttöön 18.9.1928, rakennusajan kestettyä 21 kuukautta. Siitä tuli aikakautensa ilmalaivoista menestyksekkäin. Sen rahoittamiseksi kapteeni Hugo Eckener oli tehnyt LZ126:n miehistön kanssa rahankeräyskiertueen, jolla esitettiin valokuvia LZ126:n matkoilta. Keräys tuotti lahjoituksina 2,5 miljoonaa silloista Saksan markkaa (RM, Reichsmark), mikä kattoi noin 30% kokonaiskustannuksista. Valtio maksoi noin kolmanneksen ja Luftschiffbau Zeppelin Gmbh loput. Kustannukset olivat yhteensä noin 8,3 milj. RM.

"Graf Zeppelin" oli 236 metriä pitkä ja sen läpimitta oli 30,5 m. Alusta pidettiin pituuteensa nähden liian ohuena, mikä johtui telakkahallin mitoista. Se on tunnistettavissa suhteellisen pitkästä sylinterimäisestä keskiosasta. Kantavaa kaasua oli 105 tuhatta kuutiometriä. Alus rakennettiin Zeppelinin tehtaalla Friedrichshafenissa. Aluksen päällikkö oli filosofian tohtori Hugo Eckener. Liikennettä hoiti maailman ensimmäinen lentoyhtiö, vuonna 1909 perustettu DELAG (die Deutsche Luftschifffahrts Aktiengesellschaft). Sekä kreivi Ferdinand von Zeppelin että tri Hugo Eckener kuuluivat DELAG:in perustajiin ja jälkimmäinen toimi myöhemmin myös sen johtajana.

"Graf Zeppelin":issä oli viisi Maybach-moottoria, joista kunkin teho 530 hevosvoimaa. Matkanopeus oli noin 115 km/t, huippunopeus noin 130 km/t ja kantama noin 12 000 km. Polttoaineeksi kävi sekä bensiini että "voimakaasu" ("blaugas", useista aineista tehty sekoitus). Miehistöön kuului 45-50 henkeä ja matkustajia voitiin ottaa enintään 20.

"Graf Zeppelin" kävi vuonna 1929 mm. Tokiossa, San Franciscossa, Los Angelesissa ja New Yorkissa, missä USA:n presidentti Hoover otti sen vastaan. Tuolla matkalla alus lensi lähes 50 tuhatta kilometriä 35 päivässä.

Vuonna 1930 alus kävi Suomen lisäksi mm. Moskovassa, Norjassa, Huippuvuorilla ja Islannissa. Vuonna 1931 "Graf Zeppelin" ja neuvostoliittolainen jäänmurtaja Maligin tapasivat pohjoisnavalla. Siitä tarkemmin alempana tällä sivulla kohdassa Zeppelin-aiheisía postimerkkejä.

Vuonna 1931 alkoi säännöllinen ilmalaivaliikenne Saksan, USA:n ja Brasilian välillä. "Graf Zeppelin" oli Atlantinliikenteen pioneeri, ylittäen Atlantin 139 kertaa. Kaikkiaan alus lensi 590 lennolla 1,7 miljoonaa kilometriä ilman onnettomuuksia. Matkustajia se kuljetti 34 tuhatta, joista 13110 maksullisella lipulla. Rahtia kuljetettiin 78 tonnia. Alus poistettiin käytöstä 19.7.1937 "Hindenburgin" tuhoutumisen jälkeen. Se pysäköitiin kaasusta tyhjennettynä turistinähtävyydeksi Frankfurtin ilmalaivahalliin.

Sekä LZ127 "Graf Zeppelin" että LZ130 "Graf Zeppelin II" romutettiin Friedrichshafenissa maaliskuussa 1940 niiden ollessa vielä toimintakykyisiä, koska niiden runkojen alumiinia tarvittiin silloin muihin tarpeisiin.

Lähde: http://www.uni-protokolle.de/Lexikon/LZ127.html

Moottorimiehet
Moottorimiehet
Ruokasali
Ruokasali
Yllä olevien kuvien lähde: http://home.earthlink.net/~nbrass1/zepp/zepp1.htm
Photo: http://www.altfrankfurt.com/Spezial/Zeppelin/GrafZeppelin/GrafZeppelin.htm
Lähde: http://www.altfrankfurt.com/Spezial/Zeppelin/GrafZeppelin/GrafZeppelin.htm
Tämän sivun alkuun


KREIVI VON ZEPPELIN, TOHTORI ECKENER JA ZEPPELIN-TUOTANTO

Nykyajan ihminen voi ajatella, että zeppeliinejä tehtiin vain ne muutamat, joista paljon puhutaan. Kuitenkin niitä tehtiin yhteensä toista sataa. Suurimmat alukset tehtiin kreivi Zeppelinin kuoleman jälkeen, jolloin yhtiötä johti Suomessa vähemmän tunnettu tohtori Hugo Eckener. Hän oli erittäin monipuolinen mies: kansantaloustieteilijä, joka osasi mm. suunnitella ja lentää ilmalaivoja sekä kerätä niiden tuotantoon tarvittavat rahat. Hän oli myös perustamassa ja johti maailman ensimmäistä lentoyhtiötä.

Ferdinand Zeppelin

Kreivi Ferdinand von Zeppelin (1838-1917) teki ensimmäisen elämänuransa upseerina, joka osallistui kolmeen suureen sotaan. Jäätyään eläkkeelle prikaatin kenraalin virasta hän alkoi opiskella ilmailuun liittyviä asioita. 62-vuotiaana hän sai valmiiksi ensimmäisen ohjattavan ilma-aluksensa. Ilmalaivoja tuottavan "Luftschiffbau Zeppelin GmbH" -yhtiön hän perusti 71-vuotiaana. Yhtiötään hän johti kuolemaansa saakka eli 79-vuotiaaksi. Siihen mennessä ehti valmistua noin 90 Zeppelin-ilmalaivaa, joista noin 40 ammuttiin alas Englannissa ensimmäisessä maailmansodassa. Yhtiön kotipaikka oli Friedrichshafenissa Bodenseen rannalla (ilmalaivalla noin 120 km Stuttgartista etelään).

Kreivi Zeppelinin yritystoiminnan talouskehitys oli vaihtelevaa: yhdessä vaiheessa yhtiö purettiin pääoman loppumisen vuoksi, myöhemmin hän sai miljoonalahjoituksia ilmalaivojen kehittämiseen. Zeppelin suojasi yhtiönsä valtion väliintulolta perustamalla Zeppelin-säätiön. Konserniin kuului useita yhtiöitä. Esim. "Zeppelin Welfare GmbH" ylläpiti sosiaalisia projekteja, kuten asuntotuotantoa ja urheilupaikkoja. "Friedrichshafen GmbH":n hän perusti kehittämään teräsrunkoisia lentokoneita Atlantin liikenteeseen. Sitä johtamaan Zeppelin palkkasi Claude Dornier'in (1884-1969), jonka nimi tunnetaan nykyisin erityisesti toisen maailmansodan aikaisten koneiden suunnittelusta. Ennen ensimmäistä maailmansotaa Zeppelin käynnisti myös vesilentokoneiden ja Gotha-nimisen pitkän matkan pommikoneen suunnittelun. Zeppelin korosti ensimmäisen ilmalaivalennon yhteydessä antamassaan haastattelussa, että hän ei ole mikään sirkuslentäjä, joka esiintyy yleisölle, vaan hän tekee vakavaa työtä maansa hyväksi.

Kreivi Ferdinand von Zeppelinin uran virstanpylväät on esitelty jäljempänä vuosilukujärjestyksessä. Hänen sukupuunsa löytyy sivulta http://genfamous.genealogia.ru/descend/Zeppelin.htm. (Sivun katselu vaatii kyrilliset kirjaimet, Internet Explorerissa "Näytä: Koodaus: kyrillinen (Windows)".)

Hugo Eckener

Filosofian tohtori Hugo Eckener (1868-1954) oli monitaitoinen mies: Suoritettuaan akateemisen tutkinnon pääaineinaan psykologia ja kansantaloustiede hän toimi vapaana kirjailijana ja lehtimiehenä. Hän tuli 38-vuotiaana Zeppelinin palvelukseen tiedotustehtäviin, mutta toimi sittemmin ilmalaivojen suunnittelijana ja kapteenina, maailman ensimmäisen lentoyhtiön johtajana ja Zeppelin-yhtiön pääjohtajana siihen aikaan, kun suurimmat ja tunnetuimmat zeppeliinit rakennettiin. Hänestä tuli maailmankuulu "Graf Zeppelin"-ilmalaivan kapteenina maailmanympärimatkalla ja matkoilla arktisille alueille.

Kouluaikana Eckener harrasti purjehdusta ja luistelua eikä menestynyt koulussa kovin hyvin. Hän halusi pois vanhempiensa pikkuporvarillisesta miljööstä ja lähti Münchenin, Berliinin ja Leipzigin yliopistoihin opiskelemaan psykologiaa, filosofiaa ja kansantaloustiedettä. Tutkinnon suoritettuaan hän suoritti asevelvollisuuden Flensburgissa ja joutui sen jälkeen jäämään sinne vanhempiensa kuoltua perheyritystä hoitamaan. Sinä aikana hän solmi hyvät suhteet paikalliseen sanomalehteen, kirjoitti sinne sosiaali- ja yhteiskuntapolittisia artikkeleita, mutta myös taide- ja musiikkikritiikkiä, ja meni lopulta naimisiin lehden kustantajan tyttären kanssa.

Eckener kärsi reumasta ja päätti sen vuoksi 1890-luvun lopulla muuttaa vaimonsa kanssa Flensburgista Preussista lämpimämpään ilmastoon Bodenseen rannalle, Friedrichshafeniin. Siellä hän toimi vapaana lehtimiehenä, mm. tunnetun Frankfurter Zeitung -lehden (nyk. Frankfurter Allgemeine Zeitung) kirjeenvaihtajana. Koska Zeppelinin tehdas oli samassa kaupungissa ja koelennot suoritettiin siellä, hän luonnollisesti tutustui Zeppelinin toimintaan ja kirjoitti lehtiin myös siitä.

Ferdinand Zeppelin kutsui Eckenerin Zeppelin-yhtiön palvelukseen todettuaan tarvitsevansa ammattilaisen hoitamaan tiedotustoimintaa, kun arvovaltaiset fyysikot ja insinöörit antoivat hänen ilmalaivasuunnitelmistaan kielteisiä lausuntoja. Eckener oli silloin 38-vuotias. Myöhemmin hänestä tuli yhtiön johtaja, joka avusti ilmalaivojen kehitystyössä. Vuosina 1910-1914 Eckener toimi yli 2000 lennolla matkanjohtajana ja ilmalaivan kapteenina. Samalla hän myös koulutti ilmalaivojen lentäjiä. Vuosina 1914-1918 hän johti 88 ilmalaivan rakentamista laivastolle ensimmäistä maailmansotaa varten ja sen aikana. Kreivi Zeppelinin kuoltua vuonna 1917 hänestä tuli yhtiön pääjohtaja, joka palautti yhtiön kaupallisten ilmalaivojen rakentajaksi.

Eckener toimi ilmalaivan LZ126 kapteenina, kun se lensi lokakuussa 1924 ensimmäisenä ilmalaivana Atlantin ylitse. Alus luovutettiin USA:lle sotakorvauksena ja se lensi siellä "Los Angeles"-nimisenä. Hän ohjasi myös LZ127 "Graf Zeppelin":iä sen matkalla maailman ympäri vuonna 1929 ja pohjoiseen suuntautuneella lennolla vuonna 1931. Nämä matkat tekivät hänestä kaikkialla maailmassa tunnetun ilmalaivamatkailun symbolin.

Eckenerin ilmalaivalennoilla oli ensimmäisen maailmansodan jälkeisessä maailmassa suuri merkitys Saksan kansainvälisten suhteiden kannalta. Eckener piti vuonna 1924 New Yorkissa puheen, jossa hän korosti Saksan ja Yhdysvaltojen perinteisesti ystävällisiä, ensimmäisen maailmansodan aikana vain tilapäisesti huonontuneista suhteita. Tilaisuuden päätteeksi soitettiin Saksan kansallishymni. Eckener tapasi henkilökohtaisesti kaksi USA:n presidenttiä. Mutta hänen suhteensa olivat hyvät myös muihin maihin, mitä osoittaa mm. Zeppelin-aiheisten postimerkkien julkaiseminen eri maissa, myös Neuvostoliitossa. Esittelen Zeppelin-postimerkkejä jäljempänä tällä sivulla.

Vuonna 1932 Preussin sisäministeriö tiedusteli, olisiko Eckener valmis asettumaan Adolf Hitlerin vastaehdokkaaksi presidentinvaalissa. Varsinkin sosiaalidemokraatit kannattivat häntä. Eckener suostui, mutta häntä ei kuitenkaan esitelty julkisuudessa ehdokkaana, kun istuva presidentti Hindenburg ilmoitti halukkuudestaan jatkaa virassaan. Hindenburg valittiin uudelleen.

Kun kansallissosialistinen puolue tuli valtaan, se vaati Zeppelin-yhtiön osittaista kontrollia. Koska Eckener vastusti kansallissosialisteja ja oli eri mieltä zeppeliinien käyttämisestä propagandassa, hän menetti työnsä yhtiön pääjohtajana vuoden 1936 alussa. Hänen seuraajansa Ernst Lehmann sai kuitenkin pian surmansa Hindenburg-aluksen tuhoutuessa. Eckener kuoli vuonna 1954. Lehmannin valokuva on jäljempänä Hindenburgin esittelyn yhteydessä.

Tapahtumat aikajärjestyksessä:

Alla olevaan taulukkoon olen merkinnyt kunkin vuosiluvun kohdalle, kuinka monta vuotta kumpikin herra sinä vuonna täytti. Esim. merkintä "1888 (FZ 50v, HE 20v)" tarkoittaa, että vuonna 1888 Ferdinand Zeppelin täytti 50 vuotta ja Hugo Eckener 20 vuotta.

Zeppelin-yhtiön ilmalaivat on nimetty juoksevalla numerolla, jonka edessä on kirjaimet "LZ" lyhenteenä yhtiön nimestä "Luftschiffbau Zeppelin GmbH". Siten ensimmäinen alus oli LZ1, toinen LZ2 jne. Numeroista vain muutama on jäänyt väliin, kun tietyn aluksen valmistusprojektista on jostakin syystä luovuttu. Ilmalaivoja rakennettiin reilusti toista sataa. Esimerkiksi LZ130 valmistui vuonna 1937. Viimeisimmät mallit pystyivät ottamaan 112 tonnia lastia, huippunopeuden ollessa yli 130 km/t.

1838 (FZ 0v)
Ferdinand Zeppelin syntyi Konstanzissa Bodenseen rannalla 8.7.1838. Vanhemmat hovimarsalkka, kreivi Friedrich von Zeppelin ja hänen vaimonsa Amélie (o.s. Macaire d'Hogguer).
1853- (FZ 15-17v)
Zeppelin kävi Stuttgartin Polytechnikum'ia (Teknillistä opistoa).
1855-57 (FZ 17-19v)
Zeppelin opiskeli Ludwigsburgin sotilasakatemiassa, valmistui luutnantiksi.
1858 (FZ 20v)
Zeppelin liittyi Preussin armeijaan, mutta oli opintovapaalla. Opiskeli Tübingenin yliopistossa valtiotiedettä, koneenrakennusta ja kemiaa.
1859 (FZ 21v)
Preussi valmistautui Itävallan-Italian sotaan, minkä vuoksi Zeppelin joutui keskeyttämään opintonsa ja tulemaan insinöörijoukkoihin Ulm'iin.
1863 (FZ 25v)
Zeppelin matkusti USA:an, missä hän osallistui sisällissotaan Pohjoisvaltioiden armeijassa sotilastarkkailijana.
1864 (FZ 26v)
Zeppelin palasi Saksaan ja jatkoi sotilaspalvelusta württernbergiläisenä upseerina.
1866 (FZ 28v)
Zeppelin osallistui Itävallan ja Preussin väliseen "7 viikon sotaan" (Preussi ja Italia vastaan Itävalta, Baijeri ja Saksi: Preussi voitti Itävallan, Saksan liitto hajosi, Venetsia liitettiin Italiaan).
1868 (FZ 30v, HE 0v)
Hugo Eckener syntyi Flensburgissa Preussissa 10.8.1868. Vanhemmat tupakka- ja maustekauppias Johann Eckener ja hänen vaimonsa Anna (o.s. Lange).
1869 (FZ 31v, HE 1v)
Zeppelin avioitui Isabella Freiin von Wolff'in kanssa, ei lapsia.
1870 (FZ 32v, HE 2v)
Zeppelin oli USA:ssa tutkimassa Missippi-joen alkulähteitä. Sillä matkalla Minnesotassa hän lensi ensimmäisen kerran (sotilas)ilmapallolla.
1870-71 (FZ 32-33v, HE 2-3 v)
Zeppelin palveli Ranskan-Preussin sodassa (jonka tuloksena muodostui yhtenäinen Saksa ja Preussin kuninkaasta tuli Saksan keisari). Sodassa hän kiinnitti huomiota erityisesti siihen, kuinka ranskalaiset käyttivät ilmapalloja tiedusteluun ja yhteydenpidon turvaamiseen miehitetyn Pariisin ja sen takana olevan alueen välillä.
1874 (FZ 36v, HE 6v)
Zeppelinin ensimmäinen päiväkirjamerkintä 25.4.1874 ideasta rakentaa jäykkärunkoinen ilmalaiva.
1882 (FZ 44v, HE 14v)
Zeppelin nimitettiin rykmentinkomentajaksi.
1885-1890 (FZ 47-52v, HE 17-22v)
Zeppelin Württenbergin edustajana ja lähettiläänä Berliinissä.
1888 (FZ 50v, HE 20v)
Zeppelinin nimitys Württenbergin kuninkaallisen armeijan prikaatinkenraaliksi.
1890 (FZ 52v, HE 22v)
Eckener valmistui yliopistosta pääaineinaan filosofia ja kansantaloustiede ja alkaa toimia vapaana kirjailijana ja lehtimiehenä.
1891 (FZ 53v, HE 23v)
Zeppelin jäi ennenaikaiselle eläkkeellä armeijasta ja omistautui ilmailun (aeronautics) opiskeluun.
1894 (FZ 56v, HE 26v)
Keisari Wilhelm II:n asiantuntijakomitea totesi ilmalaivaprojektin toteuttamiskelvottomaksi. Siitä huolimatta Zeppelin hankki patentin ohjattavalle ilma-alukselle.
1896 (FZ 58v, HE 28v)
Zeppelin tuli Saksan Insinööriyhdistyksen jäseneksi. Työryhmä arvioi hänen projektiaan myönteisesti. Insinööriyhdistys käynnisti kampanjan Zeppelinin projektin tukemiseksi.
1897 (FZ 59v, HE 29v)
Eckener avioitui Johanna Maaß :in kanssa. Avioliitosta syntyy yksi poika ja kaksi tytärtä, joista toinen kuoli veneonnettomuudessa Bodenseellä.
1898 (FZ 60v, HE 30v)
Zeppelin perusti osakeyhtiön ilmalaivamatkustamisen edistämiseksi ("Aktiengesellschaft zur Förderung der Luftschifffahrt"). Yhtiön peruspääoma oli 800 000 Kultamarkkaa, mistä 420 000 hänen yksityisvaroistaan.
1900 (FZ 62v, HE 32v)
Zeppelin sai valmiikis ensimmäisen ohjattavan ilma-aluksensa "LZ1". Siinä oli jäykkä runkokehikko ja se toimi monien myöhempien mallien prototyyppinä. "LZ1" suoritti ensilentonsa 2.7.1900 Manzell am Bodensee'ssä. Ilmalaivan teknisestä vakuuttavuudesta huolimatta kiinnostus hankkeen edelleenrahoittamiseen oli vähäistä. Osakeyhtiö purettiin, koska sen pääoma oli käytetty loppuun ja LZ1 romutettiin.
1901 (FZ 63v, HE 33v)
Saksan Insinööriyhdistyksen työryhmä teki yhteenvedon tähänastisesta todeten Zeppelinin tehneen hyvää työtä, mutta että teknisesti ilmalaivoilla ei ollut tulevaisuutta. Yhdistys lakkasi tukemasta Zeppeliniä. Zeppelinin avuksi jäi vain yksi insinööri, Ludwig Dürr, jatkamaan kehitystyötä. Ludwig Dürr (1878-1956) oli Zeppelinin apuna ensimmäisen ilmalaivan suunnittelusta vuodesta 1899 alkaen ja toimi Zeppelin-yhtiön teknillisenä johtajana vuodesta 1915 vuoteen 1945 saakka, jolloin yhtiö purettiin.
1903 (FZ 65v, HE 35v)
Zeppelin onnistui rahoittamaan toisen ilmalaivansa "LZ2" rakentamisen raha-arpajaisten tuotolla.
1906 (FZ 68v, HE 38v)
Ilmalaiva LZ2 nousi ilmaan 17.1.1906. Hirmumyrsky tuhosi aluksen sen laskeutumispaikalla. Kolmannen ilmalaivan koelento 9.10.1906. Zeppelinin perhevarallisuuden sijoittaminen hankkeeseen mahdollisti sen rakentamisen. - Hugo Eckener tuli Zeppelinin palvelukseen.
1908 (FZ 70v, HE 40v)
Sotilashallinto osti kolmannen ilmalaivan useiden menestyksekkäiden lentojen jälkeen. Neljäs ilmalaiva "LZ4" tuhoutui myrskyn ja kaasuräjähdyksen vuoksi. Spontaanit lahjoitukset (5,5 miljoonaa silloista Saksan markkaa) mahdollistivat Zeppelinille työnsä jatkamisen.
1909 (FZ 71v, HE 41v)
Zeppelin perusti ilmalaivayhtiönsä "Luftschiffbau Zeppelin GmbH".
1910 (FZ 72v, HE 42v)
Zeppelin ja Eckener perustivat ensimmäisen kaupallisen lentoyhtiön (Deutsche Luftschiffahrts AG, Delag). Yhtiö kuljetti vuosina 1910-1914 seitsemällä ilmalaivalla 1588 lennolla yhteensä 34 028 henkilöä ilman onnettomuuksia.
1913 (FZ 75v, HE 45v)
Zeppelin perusti Friedrichshafeniin "Zeppelin-Wohlfahrt GmbH"-yhtiön.
1917 (FZ 79v, HE 49v)
Kreivi Ferdinand von Zeppelin kuoli leikkauksen yhteydessä Berliinissä 8.3.1917. Hänen kuolemaansa mennessä oli rakennettu ja otettu käyttöön noin 90 zeppeliiniä (LZ93 suoritti ensilentonsa 1.4.1917. Numerosarja oli muuten katkeamaton, mutta alusta LZ70 ei koskaan rakennettu. Myös numerot LZ115-LZ119 jäivät rakentamatta, ilmeisesti sodan päättymisen vuoksi).
1914-18 (FZ 76-79v, HE 46-50v)
Ensimmäisessä maailmansodassa zeppeliinien tehokkuus jäi heikommaksi kuin mitä sodanjohto ja Zeppelin itse odottivat, koska ne olivat hävittäjälentokoneille liian helppoja (suurikokoisia) maaleja. Siksi ne siirrettiin vuonna 1917 pommitustehtävistä kuljetustehtäviin.
1919 (HE 51v)
LZ120 "Bodensee" valmistui. Siinä oli matkustajille ensimmäinen luokka. Lensi DELAG:in matkustajalentoja vuoteen 1921 saakka, joilloin se luovutettiin sotakorvauksena Italiaan. Siellä se sai nimen "Esperia".
1921 (HE 53v)
LZ121 "Nordstern" (Pohjantähti) valmistui. Se oli suunniteltu Tukholman reittilentoja varten, mutta luovutettiin sotakorvauksena Ranskaan, missä sille annettiin nimeksi "Méditerranée" (Välimeri).
1922-23 (HE 54-55v)
Ensimmäisen maailmansodan voittajavallat eivät sallineet Saksan rakentaa ilma-laivoja. Alukset LZ122-LZ125 jäivät sen vuoksi rakentamatta.
1924 (HE 56v)
USA:n tilaama sotakorvausilma-laiva LZ126 valmistui. Se lensi Hugo Eckenerin ohjaamana Friedrichshafenista Saksasta Lakehurstiin New Jersey'hyn 81 tunnissa 2 minuutissa. Lakehurstiin oli tullut yli puoli miljoonaa ihmistä sitä katsomaan. New Yorkissa Eckenerille järjestettiin konfettiparaati ja hänet nimitettiin kunniakansalaiseksi. USA:n presidentti Calvin Coolidge otti Eckenerin vastaan Washingtonissa, missä häntä juhlittiin "uuden ajan Kolumbuksena". Amerikassa LZ126 sai nimen "Los Angeles" ja se suoritti siellä paljon lentoja, kunnes lopulta purettiin elokuussa 1940.
1928 (HE 60v)
Kaikkien aikojen menestyksekkäin ilmalaiva LZ127 "Graf Zeppelin" valmistui. Se oli suunniteltu DELAG-yhtiön siviilikäyttöön.
1929 (HE 61v)
Eckener teki "Graf Zeppelin"-ilmalaivalla eri maissa suurta huomiota saaneen maailmanympärimatkan lentäen lähes 50 tuhatta kilometriä 35 päivässä.
1930 (HE 62v)
Zeppelin kävi mm. Moskovassa, Helsingissä, Norjassa ja Huippuvuorilla. Pariisin lähellä tapahtui 5.10.1930 englantilaiselle ilmalaivalle onnettomuus, jossa kuoli noin 50 henkeä. Mm. Hugo Eckener oli hautajaisvieraana. Onnettomuus vahvisti yleistä käsitystä vetykaasun vaarallisuudesta. Sen vuoksi vetytäytteiseksi suunnitellun zeppeliinin LZ128 rakentaminen keskeytettiin ja alettiin suunnitella ensimmäistä heliumtäytteistä zeppeliiniä LZ129.
1931 (HE 63v)
Eckener teki "Graf Zeppelin"-ilmalaivalla toisen suurta huomiota herättäneen matkan arktisille alueille, vaihtaen pohjoisnavalla postisäkkejä neuvostoliittolaisen jäänmurtaja Maligin'in kanssa.
1934 (HE 66v)
Ennätysten kirjaan merkittiiin: "Ensimmäinen ilmalaiva, joka on lentänyt yli 1 miljoona kilometriä: LZ127 "Graf Zeppelin", nostokaasuna vety, polttoaineena "blaugas" (voimakaasu)". Ennätyslennnolla aluksen kapteenina toimi Hans Flemming, jonka ohjaamana se oli käynyt myös Helsingissä vuonna 1930.
1936 (HE 68v)
Koska Hugo Eckener vastusti kansallissosialisteja, juotui hän luovuttamaan vuoden 1936 alussa Zeppelin-yhtiön johdon Ernst Lehmann'ille. Kaikkien aikojen suurin ilmalaiva LZ129 "Hindenburg" valmistui. Vaikka se oli alunperin ajateltu täytettäväksi palamattomalla heliumilla, se kuitenkin täytettiin vedyllä, koska USA, jolla oli heliumtuotannon käytännön monopoli, ei poliittisista syistä suostunut myymään heliumia Saksalle. Eckener alkoi lentää "Hindenburgilla" säännöllisiä reittilentoja Saksasta Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.
1937 (HE 69v)
LZ129 "Hindenburg" tuhoutui 6.5.1937 sen laskeutuessa (Lakehurst, New Jersey, USA). Aluksen silloinen kapteeni Max Pruss säilyi hengissä, mutta matkustajana ollut yhtiön uusi pääjohtaja Ernst Lehmann kuoli 35 muun matkustajan joukossa. Hitler mainitsi erityisesti tuon asian heti onnettomuuden jälkeen Eckenerille lähettämässään kirjeessä, jossa hän määräsi Eckenerin tulemaan heti Berliiniin. Eckener leimattiin onnettomuudesta vastuulliseksi. Saksan hallitus päätti turvallisuussyistä kieltää matkustajalennot zeppeliineillä.
1938 (HE 70v)
LZ130 "Graf Zeppelin II" valmistui. Se oli saman kokoinen kuin Hindenburg ja suunniteltu siviilikäyttöön. Koska heliumia ei ollut saatavissa ja matkustajien kuljetus zeppeliineillä oli kielletty, alusta käytettiin vain koe- ja propagandamatkohin. Ilmalaivasta LZ131 piti tulla tämän ja Hindenburgin sisaralus, mutta sitä ei koskaan tehty valmiiksi.
1939 (HE 71v)
Juuri ennen toisen maailmansodan alkamista Eckener vetäytyi julkisuudesta ja ryhtyi johtamaan koneenrakennusyritystä.
1940 (HE 72v)
Ministeri Herrman Göring määräsi alukset LZ127 "Graf Zeppelin" ja LZ130 "Graf Zeppelin II" purettaviksi, jotta niiden runkojen alumiini saatiin muuhun käyttöön (sotateollisuuteen). Zeppelinin tehdasta Friedrichshafenissa käytettiin Peenemünder-rakettien valmistuspaikkana.
1945 (HE 77v)
Friedrichshafenin pommituksessa tuhoutuivat sekä Zeppelinin tehdas että Eckenerin kotitalo. Eckener oli mukana käynnistämässä uutta sanomalehteä "Südkurier", joka ajoi saksalais-ranskalaista yhteistyötä.
1947 (HE 79v)
Ranskalainen sotilashallinto määräsi Eckenerille 100 000 RM:n (Reichsmark, silloinen Saksan markka) sakon entisenä puolustustalousjohtajana. Monien vaikutusvaltaisten henkilöiden, mm. Konrad Adenauerin, vaatimuksesta tuomio peruutettiin vuonna 1948 ja Eckener vapautettiin syytteistä.
1949 (HE 81v)
Eckenerin omaelämäkerta "Im Zeppelin über Länder und Meere" (Zeppeliinissä yli maiden ja merien) ilmestyi.
1951 (HE 83v)
Eckener kävi synnyinkaupungissaan Flensburgissa ja piti siellä noin 5000 kuulijalle yli tunnin pituisen poliittisen puheen.
1954 (HE 86v)
Hugo Eckener kuoli 14.8.1954 Friedrichshafenissa Bodenseen rannalla.
1997
"Zeppelin Luftschifftechnik GmbH":n ensimmäisen "Zeppelin NT"-ilmalaivan koelennot alkoivat.

Lähteet, aiemmin mainittujen lisäksi:

Muita linkkejä:

Tämän sivun alkuun

ZEPPELIN-AIHEISIA POSTIMERKKEJÄ

Zeppelin-aiheisia postimerkkejä on julkaistu 20 maassa, yhteensä ainakin 225 postimerkkiä, joista noin puolet on painettu jonkun aiemman postimerkin päälle. Postimerkkien myynti USA:ssa epäonnistui vuonna 1930 pahasti, kun maa oli lamassa ja kolmen postimerkin kokoelman hinta $4.55 vastasi nelihenkisen perheen viikon ruokarahaa. Siitä huolimatta Eckener sai USA:n postilta 100 000 dollaria Zeppelinin kustannuksiin. (Lähde: http://www.bobevans.ca/zeps/zepstamp.html)

germany-c38 us-c13 liechtenstein-c16 finland-c1
Esimerkkejä eri maissa julkaistuista postimerkeistä.
Lähde: http://spot.colorado.edu/~dziadeck/zf/stamps.htm

"Graf Zeppelin" vaihtoi neuvostoliittolaisen jäänmurtaja Maligin'in kanssa postisäkkejä pohjoisnavalla vuonna 1931. Hanketta mainostamalla Eckener sai kaikkialta maailmasta kuljetettavaksi noin 50 tuhatta postilähetystä (noin 300 kg). Jäänmurtaja Maligin toi puolestaan 120 kg postia. Pelkästään postimerkkejä myymällä saatiin tutkimusmatkan tärkeimmät kustannukset katetuiksi. (Lähde: http://www.uni-protokolle.de/Lexikon/LZ127.html).

cccp-30kop cccp-35kop cccp-1rub cccp-2rub
"Graf Zeppelin" ja neuvostoliittolainen jäänmurtaja "Maligin" tapasivat Pohjoisnavalla.
Lähde: http://www.filately.mkniga.msk.su/cgi-bin/sql/search.cgi?action=search&year=1931

Yllä olevien lentopostimerkkien lisäksi Neuvostoliitto julkaisi vuonna 1931 toisenkin, tavallisiin postilähetyksiin sopivan Zeppelin-aiheisen postimerkkisarjan:

cccp-10kop cccp-15kop cccp-50kop cccp-20kop
"Graf Zeppelin" lensi Neuvostoliiton eri osissa.
Lähde: http://www.filately.mkniga.msk.su/cgi-bin/sql/search.cgi?action=search&year=1931

Vuonna 1991 "Graf Zeppelin":in Moskovan-vierailun 60-vuotispäivän kunniaksi julkaistu merkki jäi yhdeksi Neuvostoliiton viimeisimmistä postimerkeistä:

cccp-1991
Teksti: "Ilmalaiva LZ-127 Graf Zeppelin 1928"
Lähde: http://www.philatelia.ru
Tämän sivun alkuun

LZ129 "HINDENBURG" JA SEN TUHOUTUMINEN

Hindenburg-Titanic-Boeing747
Lähde: http://www.hindenburg.net

Hindenburg, Titanic ja Boeing-747

Max Pruss
Lähde: http://www.pilotfriend.com/century-of-flight/

Kapteeni Max Pruss

Lehmann
Kapteeni Ernst Lehmann. Lähde: http://home.earthlink.net/~nbrass1/zepp/zepp1.htm

Hindenburg New Yorkissa
Hindenburg New Yorkissa. Lähde: http://macbion.narod.ru/c3/hind1.htm
LZ129 "Hindenburg" rakennettiin Saksan ja Amerikan väliseen linjaliikenteeseen eikä se koskaan käynyt Helsingissä. Sen tuhoutuminen on kuitenkin olennainen tapahtuma Zeppeliinien historiassa. Hindenburg sai nimensä Paul von Hindeburgin (1847-1934) mukaan. Hän oli Saksan presidentti vuosina 1925-1934.

Matkustajaliikenne Zeppeliineillä loppui, kun "Hindenburg" syttyi palamaan laskeutuessaan Lakehurstin kentälle New Jerseyssä USA:ssa toukokuun 6. päivän iltana 1937.

Heti onnettomuuden jälkeen Saksan hallitus kielsi vetykaasulla täytettyjen ilmalaivojen käyttämisen matkustajien kuljetukseen. Sen vuoksi Hindenburgin samankokoista sisaralusta, vuonna 1938 valmistunutta LZ130 "Graf Zeppelin II":ta ei koskaan käytetty matkustajaliikenteessä. Molemmat ilmalaivat oli kylläkin suunniteltu käyttämään nostokaasuna palamatonta heliumia, mutta sitä oli riittävän suuria määriä vain USA:lla, joka ei suostunut sitä Saksalle myymään.

Alus lähti viimeiselle matkalleen Saksasta, Frankfurt am Mainista, toukokuun 3. päivänä 1937. Aluksessa oli 97 ihmistä, joista 61 miehistöä ja 36 matkustajia. Onnettomuudessa kuoli heti tai myöhemmin sairaalassa 19 miehistön jäsentä, 16 matkustajaa ja yksi maassa työskennellyt lentokentän työntekijä eli yhteensä 36 henkeä. Aluksessa olleista siis 62 säilyi hengissä.

Aluksen päällikkö, kapteeni Max Pruss säilyi hengissä ja eli vuoteen 1960 saakka. Hän oli tällä lennolla ensimmäistä kertaa aluksen päällikkönä, toimittuaan aiemmilla lennoilla kapteeni Lehmannin alaisena. Kapteeni Ernst Lehmann, joka oli nimitetty Zeppelin-yhtiön pääjohtajaksi ja ilmalaivavarustamon lentotoiminnan johtajaksi vuoden 1936 alussa kansallissosialistien pakotettua Hugo Eckenerin eroamaan, kuoli onnettomuudessa saamiinsa vammoihin noin 24 tuntia onnettomuuden jälkeen. Hän epäili FBI:n kuulusteluissa, että onnettomuuden aiheutti "helvetinkone" (aikapommin silloinen nimitys) ja että onnettomuus olisi tapahtunut riippumatta siitä, käytettiinkö nostokaaduna vetyä vai heliumia.

Meille selitettiin aikanaan koulun historiantunnilla onnettomuuden syyt muistaakseni seuraavasti: Ilmalaivan runkoon oli kerääntynyt staattinen sähkövaraus - esim. siitä, että se oli lentänyt ukkospilvessä. Kun alus oli laskeutumassa ja se osui maassa olevaan torniin, staattinen sähkö purkautui maahan ja siitä aiheutunut "salama" sytytti herkästi palavan vetykaasun tuhoisin seurauksin. Tätä selitysteoriaa pidetään kuitenkin nykyisin virheellisenä.

Varmasti ei tiedetä, mikä alunperin sytytti tulipalon. Syyksi on epäilty staattisen sähkön purkausta, mekaanista kone- tms. vikaa ja pommia tai muunlaista sabotaasia. Varmaa on kuitenkin se, että ensimmäisenä ei tuleen syttynyt vetykaasu vaan aluksen peitekangas, jonka kyllästysaine oli erittäin herkästi syttyvää materiaalia. Siitä tuli sitten levisi hyvin nopeasti.

Kuolonuhreista kuitenkin vain kaksi kuoli palovammoihin, jotka nekin olivat peräisin aluksen päällyskankaan, moottorien käyttämän polttoaineen tai muiden materiaalien, eivätkä nostokaasuna käytetyn vedyn palamisesta. Kaikkien muiden kuoleman aiheutti aluksesta hyppääminen tai putoaminen. Vetykaasusäiliöt oli sijoitettu aluksessa aika kauas matkustajaosastosta eikä vety pala samalla tavalla kuin esim. bensiini.

Hindenburg oli upea ilmalaiva, kuten tämän sivun lopussa lähdeluettelon alla olevista kuvistakin näkyy! Normaalisti lento Saksasta USA:an kesti 60 tuntia ja toiseen suuntaan 50 tuntia. Sisätilat olivat ylelliset nykyisiin lentokoneisiin verrattuna. Toivottavasti tällainen matkustustapa tulee taas joskus mahdolliseksi!

Lähteet:

Muita linkkejä:

Alla olevien sisäkuvien lähteet: http://www.altfrankfurt.com/Spezial/Zeppelin/Hindenburg/ ja http://www.nlhs.com/interior.htm

Promenade

Lounge

Tupakkahuone

Hindenburg
Ruokasali

Keittiö


Lepohuone

Matkustajahytti

Miehistöhytti

Upseerimessi

http://www.sunlight.de/x-plane/screenshots/hindenburg.htm

Tämän sivun alkuun       Ilmalaiva-aiheen alkuun

1981     2004