ISOSAARI - historiaa vuosilta 1934-1970

 

Suomessa on useita Isosaari-nimisiä saaria. Näissä muistelmissa nimi viittaa Lahden lähellä (Hollolassa, Kukkilan kylässä) olevaan Vesijärven saareen ja siellä erityisesti Saunaranta-nimiseen huvilakiinteistöön. Kysymys ei siis ole koko saaresta, mutta käytän tuota ilmausta, koska suvussamme huvilakiinteistöäkin kutsuttiin sillä nimellä eikä kiinteistön virallinen nimi ollut monenkaan tiedossa.

Isosaari saarena

Isosaari ei ole kovin iso, mutta kuitenkin isompi kuin muut Vesijärven saaret. Se on vanha, alunperin lahtelaisten yrittäjien "huvilakaupunki", jossa voi liikkua lähinnä vain omalla tontillaan, tiellä tai järvellä. Mitään yleistä uimarantaa siellä ei ole. Huviloita on muutamia kymmeniä, mutta nykyisin aika monen vanhan huvilan paikalle on rakennettu omakotitalo, jossa asutaan ympäri vuoden.

Isosaari on yhdistetty mantereeseen yksityistien puusillalla, joten sinne pääsee autolla. Ennen sillan rakentamista saareen kuljettiin Lahdesta veneellä tai laivalla. Monet vuosikymmenet saareen ajoi bussi Lahden linja-autoasemalta kerran tunnissa aamusta iltaan, kesät ja talvet, arjet ja pyhät. Kun kerran 1980-luvulla pistäydyin siellä jouluaattona lumisateessa, Isosaaren yksityistie oli paremmin aurattu kuin Helsingistä Lahteen tuleva päätie ja bussi tuli silloinkin vastaan. Ajomatka Lahden linja-autoasemalta lienee noin 13 km. 1990-luvulla bussiliikenne kuitenkin käytännöllisesti katsoen lopetettiin. Nykyisin vain koulupäivinä muutamat Paimelan bussivuorot koukkaavat Isosaaren kautta.

Hugo Einar Wirman (1884 - 1942)

1930-luvulla monet lahtelaiset yrittäjät rakensivat Isosaareen kesähuvilan. Yksi heistä oli Lahden Puutyö Oy:n perustaja-omistaja Hugo Einar Wirman. Hän oli kuulemma nuorena miehenä useita vuosia USA:ssa välttyäkseen joutumasta Venäjän armeijaan. Asevelvollisuusiän jälkeen hän palasi Suomeen ja oli alunperin ammatiltaan kelloseppä. Hän tuli kuitenkin työkyvyttömäksi sairastuttuaan kaihiin, jota ei siihen aikaan osattu vielä leikata. Kellosepän työ olisi edellyttänyt tarkkaa näköä, joten hän joutui hankkimaan itselleen uuden ammatin: Hän perusti huonekalutehtaan!

Einar Wirmanin perustama Lahden Puutyö Oy (alkuperäiseltä nimeltään Osakeyhtiö Lahden Puusepät) oli omalla alallaan huomattava yritys, jonka kehitys jatkui suotuisasti perustajansa kuoleman jälkeenkin. Toiminta itsenäisenä yrityksenä päättyi Iskun ostettua sen 1980-luvun lopulla. Juuri ennen fuusiota Lahden Puutyö Oy oli tietääkseni Suomen neljänneksi suurin konttorihuonekalujen valmistaja Iskun, Askon ja Martelan jälkeen. Myös Isku ja Asko ovat lahtelaisten perustamia ja toimivat alunperin vain Lahdessa. (Myös Askon perustajalla Aukusti Asko-Avoniuksella oli kesähuvila Isosaaressa).

Einar Wirman avioitui 1930-luvulla yhtiönsä kirjanpitäjän kanssa ja hankki puolisolleen "häälahjaksi" huvilatontin Isosaaresta. Tontille rakennettiin vuonna 1934 sauna, jonka vintille pääsee tikapuita pitkin ja siellä oli mahdollista yöpyä. Seuraavana vuonna rakennettiin 2-kerroksinen huvilarakennus, joka edustaa samaa tyyliä kuin saaren muutkin sillä vuosikymmenellä rakennetut huvilat. Se ei siis ole "mökki" vaan "huvila", jossa on kaksi asuinkerrosta, runsasikkunainen veranta ja talon alla pieni ruokakellari. Naapurit kuulemma nauroivat Einarin nuukuudelle, kun hän käytti polttopuuna tehtaalta tähteeksi jääneitä rimanpätkiä. Huvilan alkuperäiset huonekalut olivat oman tehtaan tuotantoa. Valitettavasti perilliset eivät ole ymmärtäneet niiden historiallista arvoa. Wirman kävi saaressa 1930-luvulla omalla henkilöautollaan. Heillä oli saaressa myös perämoottorivene, jossa noin 1 hevosvoiman moottori. Huvilassa oli myös pieni "palvelijanhuone", jossa lapsettoman pariskunnan kotiapulainen asui saaressa oltaessa.

Omistaja vaihtui

Einar Wirman kuoli sota-aikana, mutta ei sodassa, vaan muusta syystä 58 vuoden iässä. Huvilakiinteistö jäi leskirouva Anna Wirmanille (jota on aina kutsuttu Anniksi). Kun Annilla ei ollut rintaperillisiä ja hän tarvitsi veljensä apua kiinteistön hoidossa, hän myi kiinteistön vuonna 1948 veljelleen Tapio Ahjokselle. Kauppakirjalla siirrettiin omistusoikeus, mutta myyjälle jäi elinikäinen oikeus viettää vapaa-aikansa myymällään huvilatilalla ilman vuokraa tai kunnossapitokorvausta. Myyjän henkilökohtaiseen käyttöön piti kauppakirjan mukaan varata "huvilarakennuksen ullakkohuoneet ja keittomahdollisuus keittiössä, sekä myöhemmin rakennusmahdollisuuden parannuttua koko nykyinen huvilarakennus huvilalle oleskeluun välttämättömine liikkumis- ja rannankäyttöoikeuksineen". Käytännössä kuitenkin vain alakerran ainoa asuinhuone oli "Anni-tädin huone" hänen kuolemaansa saakka (1989). Tapion ja hänen perheensä käytössä oli yläkerta. Muut tilat olivat yhteiskäytössä.

Anni-täti siirtyi leskeksi jäätyään toiseen siihen aikaan tunnettuun lahtelaiseen yritykseen, Ewald Virtanen Ky:hyn, jonka päätuote oli miesten Valtti-paidat. Eläkeikään tultuaan hän sai työnantajalta kakkukahvit, mutta ei mitään työeläkettä. Pieni kansaneläke ei riittänyt kaupunkiasunnon vuokraan ja sen vuoksi hän muutti Isosaaren huvilalle asumaan. Siellä hän asui 1960-luvulla muutamia vuosia, siis myös talvet, kunnes sai Lahden kaupungilta vuokra-asunnon.

Uudisrakennus 1970

Tapio Ahjos rakensi/rakennutti vuonna 1970 samalle tontille toisen asuinrakennuksen, joka on oman aikansa tyypillinen edustaja: yksikerroksinen, tehdastekoisista lautarakenteista elementeistä koottu kesämökki, pinta-alaltaan noin 45 m². Se tuotiin Oulun läheltä tehtaalta rekka-autolla ja koottiin yhdessä päivässä vuoden pimeimpään aikaan marraskuun lopulla aiemmin valettujen pylväiden päälle. Jo edellä mainittu kauppakirja velvoitti Tapiota rakentamaan "oman talon" ja jättämään vanhan talon kokonaan Anni-tädin käyttöön. Toisaalta Tapio halusi varustaa kiinteistön riittävillä majoitustiloilla, jotta myös hänen lapsensa perheineen viihtyisivät siellä. Sitäpaitsi hän haaveili muuttavansa sinne pysyvästi asumaan eläkkeelle päästyään, mutta kuoli 4 vuotta ennen eläkeikäänsä. Vanhakin talo oli periaatteessa talviasuttava ja olihan Anni-täti siellä muutamia talvia asunutkin. Sen eristeet olivat kuitenkin huonot (sahanpurua) ja vain se huone pysyi talvella jotenkuten lämpimänä, missä tulta poltettiin.

Liitteet:

Osakeyhtiö Lahden Puusepät, osakekirja yhtiöjärjestyksineen vuodelta 1919:

Sivu1 Sivu2 Sivu3 Sivu3

Nimi muutettiin sittemmin Lahden Puutyö Oy:ksi. Alkuperäinen tehdas Lahden keskustassa:

Tehdas Tehdas

Työtodistuksen mukaan myös Tapio Ahjos oli Lahden Puutyö Oy:n palveluksessa 25.7.1934-31.1.1941, mutta hän teki tuona aikana muutakin, mm. suoritti teknikon tutkinnon Helsingin Teollisuuskoulussa 1935-38 ja oli talvisodassa.

Lahden Puutyö Oy:n viimeisiä tuotteita itsenäisenä yrityksenä vuodelta 1987
(Toimistohuonekalusarja "Trio"):


Trio-esite Tehdas Tehdas Tehdas

Ehkä tähän tulee joskus vielä kuvia Isosaarestakin! :) Niitä on kyllä runsaasti olemassa, vuoden 1937 juhannuksenvietosta alkaen.

© Copyright: Timo Ahjos 2007-2010. Kaikki oikeudet pidätetään.