Venäläiset aakkoset HTML-koodeineen

 
Timo Ahjos
(Tимo Aхьёс)
28.9.2004

Seuraavia numerokoodeja käyttäen kyrilliset kirjaimet saa Web-sivuille siten, että lukija näkee ne oikein, vaikka hänellä olisi selaimessa valittuna tekstin koodaustapana "länsieurooppalainen (Windows)".

Taulukon HTML-sarakkeessa oleva numerokoodi kirjoitetaan Web-sivulle muodossa &#___; (alleviivauksen paikalle).

Isojen painokirjainten kursivoidut versiot ovat muuten samanlaisia kuin kursivoimattomat, mutta hiukan vinossa. Siksi niitä ei ole tällä sivulla erikseen nähtävinä. Sensijaan alla olevassa taulukossa on pienten painokirjainten kursivoidut versiot, joista eräät ovat ihan eri mallisia kuin kursivoimattomat! Venäläisenkin tekstin kursivointi tehdään HTML:ssä italics-tagilla <i>_____</i>.

ISOHTML pieni
   kursiv.
htmltranslitt.
suomeksi
kirjaimen
nimi
Kaunokirjoitusmallit (kuvina)
А1040 аа1072  a[a]
Б1041 бб1073  b[бэ]
В1042 вв1074  v[вэ]
Г1043 гг1075  g[гэ]
Д1044 дд1076  d[дэ]
Е1045 ее1077  je,e[е]
Ё1025 ёё1105  jo,o[ё]
Ж1046 жж1078  zh[жэ] soinnill. suhu-s
З1047 зз1079  z[зэ] soinnillinen s
И1048 ии1080  i[и] etu-i
Й1049 йй1081  j,i1)
К1050 кк1082  k[кa]
Л1051 лл1083  l[эл]
М1052 мм1084  m[эм]
Н1053 нн1085  n[эн]
О1054 оо1086  o[o]
П1055 пп1087  p[пэ]
Р1056 рр1088  r[эр]
С1057 сс1089  s[эс]
Т1058 тт1090  t[тэ]
У1059 уу1091  u[у]
Ф1060 фф1092  f[эф]
Х1061 хх1093  h[xa]
Ц1062 цц1094  ts[цэ]
Ч1063 чч1095  tsh, tš[чэ]
Ш1064 шш1096  sh, š[шa] suhu-s
Щ1065 щщ1097  shtsh, štš[щa] t ei äänny!
Ъ1066 ъъ1098 2)   
Ы1067 ыы1099  i, ї, y[ы] taka-i
Ь1068 ьь1100 3)
Э1069 ээ1101  e4)
Ю1070 юю1102  ju[ю]
Я1071 яя1103  ja[я]
  1) и краткое, lyhyt i
  2) твёрдый знaк, kova merkki
  3) мягкий знaк, pehmennysmerkki
  4) э oбoрoтнoе, käännetty e

Muita samantapaisia kirjaimia (en tiedä, kuka näitä käyttää):

ISOHTML pieni
   kursiv.
 html
Ђ1026 ђђ1106
Ѓ1027 ѓѓ1107
Є1028 єє1108
Ѕ1029 ѕѕ1109
І1030 іі1110
Ї1031 її1111
Ј1032 јј1112
Љ1033 љљ1113
Њ1034 њњ1114
Ћ1035 ћћ1115
Ќ1036 ќќ1116
Ў1038 ўў1118
Џ1039 џџ1119

Venäläisten aakkosten kielioppia

Vokaalit

Kovat (eivät pehmennä): аэыоуъ
Pehmentävät edellä olevan konsonantin:  яе и ёюь

Punaisella merkityt äännetään j-alkuisina sanan alussa, tavun alussa (vokaalin jälkeen) sekä ъ ja ь -merkkien jälkeen. Muissa kohdissa ne ilmaisevat edeltävän konsonantin pehmeyttä ja äännetään ilman j:tä.
ё on aina painollinen. Tavallisessa tekstissä sen päällä olevat pisteet jätetään merkitsemättä.
Peräkkäiset vokaalit lausutaan venäjän kielessä aina erikseen (eivät siis muodosta diftongeja).

Puolikonsonantti й

Ei ole yhdessäkään venäläisessä sanassa sanan alussa, mutta lainasanoissa voi olla (esim. jooga = йoгa).

Konsonantit

 ParillisetParittomat
Soinnilliset б
п
в
ф
г
к
д
т
ж
ш
з
с
  л  м  н  р 
Soinnittomat  х  ц  ч  щ 

Sinipunaisella merkityt konsonantit ovat aina pehmentyneitä.
Sinisellä merkityt konsonantit eivät pehmene koskaan. Sen vuoksi esim. niiden jälkeinen и lausutaan aina ы. (Vrt. alla olevaan oikeinkirjoitussääntö nro 1:een!)
Vahvennetuiksi merkittyjen soinnillisten konsonanttien edellä parillinen soinniton konsonantti äännetään soinnillisena.
Parillinen soinnillinen konsonantti äännetään soinnittomana soinnittoman konsonantin edellä ja sanan lopussa. Mutta se siis muuttuu taas soinnilliseksi, jos sanan loppuun lisätään taivutuspääte!

Ks: Muita ääntämisohjeita sivulla "Helposti muistettavia venäjänkielen sanoja"!

Oikeinkirjoitussääntöjä

  кгхжчшщц 
Sääntö 1 xxxxxxx  Näiden jälkeen ei koskaan kirjoteta ы vaan aina и.
Sääntö 2xxxxxxxx Näiden jälkeen ei koskaan kirjoiteta я tai ю vaan aina a tai у.
Sääntö 3    xxxxx Näiden jälkeen painollisen sijapäätteen vokaali on o, painottoman e.