А Б В Г Д Е Ё Ж З И Й К Л М Н О П Р С Т У Ф Х Ц Ч Ш Щ ъ Ы ь Э Ю Я
VENÄJÄNKIELEN PERUSSANASTO
Liittyy aineistoon, joka on osoitteessa			www.ahjos.net/kielet/
Venäjäksi	Suku	Latinalaisin kirjaimin		Suomeksi
	m/f/n	z = soinnillinen s, shtsh =pitkä suppea suhuäänne (t ei äänny)
		sh = tavallinen suhuäänne, zh = soinnillinen suhuäänne
		aksentti osoittaa painon, heittomerkki (') pehmennysmerkin
Ajanilmauksia:
в		v		+akk: tunnit, viikonpäivät
				(minä päivänä? mihin aikaan?)
в час		v tshas		(kello) yhdeltä
в три (часа)		v tri [tshisá:]		(kello) kolmelta
в пять (часов)		v pjat' [tshisóf]		(kello) viideltä
во вторник		vo vtórnik		tiistaina
в пятницу		v pjátnitsu		perjantaina
в свободное время		v svobódnoje vrémja		vapaa-aikana
пять дней в неделю		pjat dnej v nedélju		viisi päivää viikossa
в		v		+prepositionaali: kuukausi, vuosi
в половине третьего		v polovíne [trét'eva]		puoli kolmelta (järj.luvun genet.)
в половине десятого		v polovíne [desjátava]		puoli kymmeneltä (järj.luvun genet.)
в апреле		v apréle		huhtikuussa
в 1986 году		v 1986 godú		vuonna 1986
до		do		+ genetiivi: ennen, saakka
До кого?		Do [kavo:]?		Ketä ennen?
До меня		Do menjá		Ennen minua
до урока		do uróka		ennen oppituntia
до вторника		do vtórnika		tiistaihin saakka
до свидания		do svidánija		tapaamisiin asti
до утра		do utrá		aamuun asti
на		na		+ akk: kuinka pitkäsi aikaa?
на месяц или на два		na mésits íli na dva		kuukaudeksi tai kahdeksi
на неделю		na nedélju		viikoksi
на три часа		na tri [tshisá]		kolmeksi tunniksi (3 + yks. genet)
после		pósle		+ genetiivi: jälkeen
После чего?		Pósle [tshevo:]?		Minkä jälkeen?
После обеда		Pósle obéda		Lounaan jälkeen, iltapäivällä
послезавтра		poslezávtra		ylihuomenna
через				+ akkusatiivi: kuluttua, yli
через месяц		tshérez mésits		kuukauden kuluttua
через неделю		tshérez nedélju		viikon kuluttua
время, времена	n	vrémja, vremená		aika, ajat
времени		vrémeni		ajan (yks. genet.)
У меня сейчас нет времени.				Minulla ei ole nyt aikaa.
вечер	m	vétsher		ilta
вечером		vétsherom		illalla (instrum.)
всегда		vsegdá		aina
вчера		vtsherá		eilen
вчера утром		vtsherá útrom		eilen aamulla
год		god		vuosi
Какой год?		Kakój god?		Mikä vuosi?
Сколько лет?		Skól'ko let?		Kuinka monta vuotta? (kesää)
Уже год		uzhé god		jo vuoden ajan
давно		davnó		kauan
недавно		nedávno		äskettäin, vähän aikaa sitten
день	m	den'		päivä,
днём		dnjom		päivällä (instrum)
рабочий день		rabótshij den'		työpäivä
детство	n	détstvo		lapsuus
подруга детства		podrúga détstva		lapsuuden ystävätär
ещё		[jishó]		vielä, edelleen, lisäksi
завтра		závtra [zá:ftra]		huomenna
До завтра!		Do závtra!		Huomiseen!
иногда		inogdá		joskus, toisinaan
каждый день		kázhdij den'		joka päivä
когда?		kogdá?		koska?
месяц		[mésits]		kuukausi
Минуточку!		Minútotshku!		Hetkinen! (Odottakaa minuutti!)
Одну минутку!		Odnú minútku!		Yksi pieni hetki (akkusatiivi!)
надолго		nadólgo		pitkäksi aikaa
неделя		nedélja		viikko
никогда не		nikogdá ne		ei koskaan
ночь, ночью	f	notsh', nótsh'ju		yö, yöllä (instrum)
Спокойной ночи!		Spakójnoj nótshi!		Hyvää (rauhallista) yötä!
обычно		obítshno		tavallisesti
однажды		odnázhdi		kerran (joskus)
опять		opját'		taas, jälleen
пока		[paká]		vielä, toistaiseksi, heippa!
Пока не знаю.		[Paká] ne znáju.		En tiedä vielä.
попозже		[popózhzhe]		vähän myöhemmin
Я позвоню попозже.		Ja pozvonjú [popózhzhe].		Soitan uudelleen vähän myöhemmin.
поздно		pózdno		myöhään
по-прежнему		po-prézhnemu		kuten ennen, entiseen tapaan
послезавтра		poslezávtra		ylihuomenna
потом		potóm		sitten
рано		ráno		aikaisin
раньше		rán'she		aikaisemmin
регулярно		reguljárno		säännöllisesti
редко		rédko		harvoin
очень редко		ótshen rédko		hyvin harvoin
сейчас		sejtshás		nyt (myös: hetkinen)
скоро		skóro		pian, nopeasti
сразу		srázu		heti
Секундочку!		Sekúndotshku!		Hetkinen! (Odottakaa sekunti!)
теперь		tepér'		nyt, nykyisin
тогда		togdá		silloin
только		tól'ko		vasta
уже		uzhé		jo
утро, утром	n	útro, útrom		aamu, aamulla (intrum.)
утром		útrom		aamulla
часто		tshásto		usein
очень часто		ótshen tshásto		hyvin usein
число		tshislo		päivämäärä
Какое число		Kakóje tshislo?		Mikä päivämäärä?
Времена года:		Vremená góda		Vuodenajat:
весна, весной		[visná], vesnój		kevät, keväällä (instrum.)
лето, летом		léto, létom		kesä, kesällä
осень, осенью	f	ósen', ósen'ju		syksy, syksyllä
зима, зимой		zimá, zimój		talvi, talvella
первий месяц весны		pérvij [mésits] vesní		kevään ensimmäinen kuukausi
первий месяц лета		… léta		kesän ensimmäinen kuukausi
первий месяц осени		… óseni		syksyn ensimmäinen kuukausi
первий месяц зимы		… zimí		talven ensimmäinen kuukausi
Месяцы:		[mésitsi]		Kuukaudet:
Какой месяц?		Kakój mésits?		Mikä kuukausi?
В каком месяце?		V kakóm mésitse?		Missä kuussa? (preposition.)
шестой месяц года		shestój [mésits] góda		vuoden kuudes kuukausi
январь, в январе	m	[jinvár'], v [jinvaré]		tammikuu, tammikuussa
февраль, в феврале	m	[fívrál'], v [fívralé]		helmikuu, helmikuussa
март, в марте	m	mart, v márte		maaliskuu, maaliskuussa
апрель, в апреле	m	aprél', v apréle		huhtikuu, huhtikuussa
май, в мае	m	maj, v máje		toukokuu, toukokuussa
июнь, в июне	m	ijún', v ijúne		kesäkuu, kesäkuussa
июль, в июле	m	ijúl', v ijúle		heinäkuu, heinäkuussa
август, в августе	m	ávgust, v ávguste		elokuu, elokuussa
сентябрь, в сентябре	m	[sintjábr'], v [sentibré]		syyskuu, syyskuussa
октябрь, в октябре	m	[aktjábr'], v [aktibré]		lokakuu, lokakuussa
ноябрь, в ноябре	m	[najábr'], v [najibré]		marraskuu, marraskuussa
декабрь, в декабре	m	[dikábr'], v [dikabré]		joulukuu, joulukuussa
Какого месяца?		Kakógo [mésitsa]?		Mitä kuuta? (genet.)
Какое сегодня число?		Kakóje [sivódnja] tshisló?		Mikä päivämäärä tänään on?
Сегодна первое (число)		[Sivódna] pérvoje (tshisló)		Tänään on ensimmäinen (päivä) …
января		janvarjá		tammikuuta
февраля		fevraljá		helmikuuta
марта		márta		maaliskuuta
апреля		aprélja		huhtikuuta
мая		mája		toukokuuta
июня		ijúnja		kesäkuuta
июля		ijúlja		heinäkuuta
августа		ávgusta		elokuuta
сентября		[sintabrjá]		syyskuuta
октября		[aktibrjá]		lokakuuta
ноября		nojabrjá		marraskuuta
декабря		dekabrjá		joulukuuta
Какого числа ты едешь на …		[Kakóva] tshislá ti jédesh na …		Minä päivänä olet menossa mökille?
Я еду на дачу ...		Ja jédu na dátshu …		Olen menossa mökille …
третьего или ...		[trét'jeva] ili		kolmantena tai …
тринадцатого апреля.		[trinátsatava] aprélja.		kolmantenatoista huhtikuuta.
в конце августа		v kontsé ávgusta		elokuun lopussa
Международный женский день		Mezhdunaródnij zhénskij den'		Kv. naistenpäivä 8. maaliskuuta
Неделя:		Nedélja		Viikko:
Когда?	в			Milloin? (viikonpäivistä)
Когда Ирина звонила?				Milloin Irina soitti?
Она звонила в субботу.				Hän soitti lauantaina.
Какая неделя?		Kakája nedélja?		Mikä viikko?
на этой неделе		na étoj nedéle		tällä viikolla
первый день недели		pérvij den' nedéli		viikon ensimmäinen päivä
Какой сегодня день (недели)?		Kakój [sivódnja] den' (nedéli)?		Mikä viikonpäivä tänään on?
В какой день недели?		V kakój den' nedéli?		Minä viikonpäivänä?
понедельник, в ...	пн.	ponedél'nik, v ponedélnik		maanantai, -na
вторник, во вторник	вт.	vtórnik, vo vtórnik		tiistai, tiistaina
среда, в среду	ср.	sredá, v srédu		keskiviikko, -na
четверг, в четверг	чт.	tshetvérg		torstai, -na
пятница, в пятницу	пт.	pjátnitsa, v pjátnitsu		perjantai, -na
суббота, в субботу	сб.	subbóta, v subbótu		lauantai, -na
воскресенье, в ...	всю	voskresén'e		sunnuntai, -na
неделю назад		nedélju nazád		viikko sitten
Во сколько?		Vo skól'ko?		Mihin kellonaikaan?
Который сейчас час?		Kotórij sejtshás tshas?		Paljonko kello nyt on?
Сколько времени?		Skól'ko vremeni?		Paljonko kello on?
Который (сейчас) час?		Kotórij ([sijtshas]) tshas?		Paljonko kello nyt on?
Сейчас час.		[Sijtshás] tshas.		Kello on nyt yksi.
Сейчас 2-4 (часа).		[Sijtshás] 2-4 [tshisá]		Kello on nyt 2-4.
Четыре часа.		Tshetire [tshisa:]		Kello on neljä (4.00)
Пять минут пятого.		Pjat' minut [pjátovo]		Viisi yli neljä (4.05)
Чеверть пятого.		Tshetvert' [pjátovo]		Neljännestä yli neljä (4.15)
Половина пятого.		Polovina [pjátovo]		Puoli viisi (4.30)
Без четверти пять.		Bez tshetverti pjat'.		Neljännestä vaille viisi (4.45)
Без десяти пять.		Bez desjati pjat'.		Kymmentä vailla viisi (4.50)
Во сколко она звонила?		Vo skolko ona zvonila?		Milloin hän soitti?
в час		v tshas		yhdeltä
в два, три, четыре часа.		[vdva:], [ftri:], [ftshetíre] ([tshisa:])		kahdelta, kolmelta, neljältä
в пять		[fpjat'] ([tshisóf])		viideltä
Сейчас 5-12 (часов).		[Sijtshás] 5-12 ([tshisóf])		Kello on nyt 5-12.
Сейчас шесть часов.		[Sijtshás] shest' ([tshisóf])		Kello on nyt kuusi.
Уже шесть? Да, шесть.		Uzhé shest' Da, shest'.		Jo kuusi? Kyllä, kuusi.
Он будет в восемь.		On búdet v vósem'.		Hän tulee kahdeksalta.
Во скольло вы свободны?		Vo skólko vi svobódni?		Mihin aikaan olette vapaa?
Когда встретимся?		Kogdá [fstrétimsja]?		Milloin tapaamme?
Давай в десять!		Daváj v [désit]!		Tavataan klo 10.
А тебе не подходит		A tebé ne podhódit		Sopisiko sinulle 9.30?
в девять тридцать?		v [dévit] trídtsat'?
Подходит.      Хорошо!		Podhódit.   [Harashó]		Sopii.        Hyvä!
Давай в половине десятого.		Daváj v polovíne [desjátava].		Tavataan sitten puoli kymmeneltä.
пол(овина) десятого		pol(ovína) [desjátava]		puoli kymmenen
Сколько минут идёт автобус?		Skól'ko minút idjót aftóbus?		Kuinka monta minuuttia bussimatka kestää?
Полчаса.		[poltshisá]		Puoli tuntia.