Otteita ICD-10 -tautiluokituskirjasta
Paluu tautiluokitusmuistiinpanojen kansilehdelle

F50-F59 Fysiologisiin häiriöihin ja ruumiillisiin tekijöihin liittyvät käyttäytymisoireyhtymät

 

F50 Syömishäiriöt
F51 Ei-elimelliset unihäiriöt
F52 Ei-elimelliset sukupuoliset toimintahäiriöt
F53 Muualla luokittamattomat lapsivuodeajan mielenterveys- ja käytöshäiriöt
F54 Muualla luokitettuihin häiriöihin ja sairauksiin liittyvät psykologiset tekijät ja käytöstekijät
F55 Riippuvuutta aiheuttamattomien aineiden väärinkäyttö
F59 Fysiologisiin häiriöihin ja ruumiillisiin tekijöihin liittyvät määrittämättömät käytösoireyhtymät

F50 Syömishäiriöt

Ei sisällä:
- Tarkemmin määrittämätöntä ruokahaluttomuutta (R63.0)
- Imeväis- ja lapsuusiän syömishäiriöitä (F98.2)
- Ahmimista (polyfagiaa) (R63.2)
- Syömisvaikeuksia eikä huonoa ravintohuoltoa (R63.3)
F50.0 Laihuushäiriö (lat. Anorexia nervosa)
Häiriölle on luonteenomaista henkilön tarkoituksellisesti aiheuttama ja ylläpitämä painonmenetys. Häiriö esiintyy yleisimmin nuoruusikäisillä tytöillä ja nuorilla naisilla, mutta myös nuoruusikäiset pojat ja nuoret miehet sekä murrosikää lähestyvät lapset ja vanhemmat naiset aina vaihdevuosiin asti voivat sairastua.

Häiriöön liittyy erityinen psykopatologia, jossa hallitsevana yliarvoisena ajatuksena on pelko lihavuudesta ja ruumiinhahmon velttoudesta, ja potilaat asettavat itselleen alhaisen painotavoitteen. He kärsivät tavallisesti vaihtelevanasteisesta aliravitsemuksesta ja siitä seuraavista umpierityksen ja aineenvaihdunnan muutoksista sekä elimistön toimintahäiriöistä. Oireistoon kuuluvat rajoittava ruokavalio, liiallinen liikunta, tahallinen oksentelu ja ulostuslääkkeiden käyttö sekä ruokahalua hillitsevien aineiden ja nesteenpoistolääkkeiden käyttö.

Ei sisällä:
- Ruokahaluttomuutta (R63.0)
- Psyykkisperäistä ruokahaluttomuutta (F50.8)
F50.1 Epätyypillinen laihuushäiriö (lat. Anorexia nervosa atypica)
Tähän kohtaan kuuluvilla häiriöillä on samoja piirteitä kuin laihuushäiriöllä, jota kliininen kokonaiskuva ei kuitenkaan vastaa. Jokin avainoireista (esim. kuukautisten pois jääminen tai merkittävä lihavuuden pelko) saattaa puuttua, vaikka paino on huomattavasti laskenut ja potilas pyrkii laihtumaan. Tätä diagnoosia ei tehdä, jos tiedetään, että potilaalla on painon laskua aiheuttava ruumiillinen häiriö.
F50.2 Ahmimishäiriö (lat. Bulimia nervosa)
Oireyhtymälle ovat ominaisia toistuvat ylensyömiskohtaukset sekä liiallinen keskittyminen painon tarkkailuun, mikä johtaa liikasyömisen ja sitä seuraavan oksentamisen ja ulostuslääkkeiden käytön vuorotteluun. Monet tämän häiriön psykologiset piirteet ovat samanlaisia kuin laihuushäiriössä, mm. liiallinen huoli ruumiin muodosta ja painosta.

Toistuva oksentaminen johtaa elektrolyyttihäiriöihin ja lisätauteihin. Monet potilaat, joskaan eivät kaikki, ovat aiemmin - ehkä muutamia kuukausia tai useita vuosiakin sitten - sairastaneet laihuushäiriötä.
F50.3 Epätyypillinen ahimimishäiriö (lat. Bulimia nervosa atypica)
Tähän kohtaan kuuluvat häiriöt vastaavat joiltakin piirteiltään ahmimishäiriötä, mutta kliininen kokonaiskuva ei oikeuta tätä diagnoosia. Henkilö voi esim. toistuvasti syödä liikaa ja käyttää liikaa ulostusaineita painon silti merkittävästi muuttumatta, tai tyypillinen ylihuolestuneisuus ruumiin muodosta ja painosta saattaa puuttua.
F50.4 Muihin psykologisiin häiriöihin liittyvä ylensyöminen
Rasittavien tapahtumien, kuten menetyksen, onnettomuuden tai synnytyksen, aiheuttama ylensyöminen.

Ei sisällä:
- Lihavuutta (E66)
F50.5 Muihin psykologisiin häiriöihin liittyvä oksentelu
Toistuva oksentelu, jota esiintyy dissosiaatiohäiriöissä (F44) ja hypokondrisessa häiriössä (F45.2) ja joka ei johdu pelkästään muualla kuin tässä luvussa luokitetuista tiloista. Tätä koodia voidaan käyttää myös O21:n (voimakkaan raskaudenaikaisen oksentelun) lisänä, jos tunnetekijät ovat hallitsevia toistuvan raskauspahoinvoinnin ja -oksentelun aiheuttajia.

Ei sisällä:
- Pahoinvointia (R11)
- Tarkemmin määrittämätöntö oksentelua (R11)
F50.8 Muut määritetyt syömishäiriöt
Ei sisällä:
- Imeväisen eikä lapsen pica-oireyhtymää (F98.3)
F50.9 Määrittämätön syömishäiriö

Paluu tämän sivun alkuun

F51 Ei-elimelliset unihäiriöt

Monissa tapauksissa unihäiriö on jonkin muun, joko henkisen tai ruumiillisen, häiriön yksi oire. Unihäiriön kliinisen ilmenemistavan ja kehityksen sekä kunkinhetkisten ensisijaisten hoitotarpeiden perusteella ratkaistaan, onko unihäiriö itsenäinen tila vai ainoastaan joko muualla tässä luvussa tai muissa luvuissa luokitetun häiriön yksi ominaisuus.

Jos unihäiriö on yksi tärkeimmistä oireista ja sitä itsessään pidetään häiriötilana, pitäisi yleensä käyttää tätä diagnoosikoodia, samalla kun kunkin tapauksen psykopatologiaa ja patofysiologiaa kuvaamaan käytetään muita asianmukaisia diagnooseja. Tämä ryhmä sisältää vain ne unihäiriöt, joissa tunne-elämän syitä pidetään ensisijaisena aiheuttajana ja jotka eivät aiheudu tunnistettavista, muualla luokitetuista ruumiillisista häiriöistä.

Ei sisällä:
- Elimellisiä unihäiriöitä (G47)
F51.0 Ei-elimellinen unettomuus
Pitkähkön ajan jatkunut tila, jossa uni on määrältään, laadultaan tai näiltä molemmilta ominaisuuksiltaan epätyydyttävää siten, että henkilön on vaikea nukahtaa tai pysyä unessa tai hän herää liian aikaisin. Unettomuus on yleinen, moniin henkisiin ja ruumiillisiin häiriöihin liittyvä oire. Se luokitetaan tähän ryhmään perushäiriön määräämän ryhmän lisäksi vain, jos se hallitsee kliinistä kuvaa.

Ei sisällä:
- Elimellistä unettomuutta (G47.0)
F51.1 Ei-elimellinen liikaunisuus
Liikaunisuus määritellään joko ylenmääräisen päiväaikaisen uneliaisuuden ja unikohtausten tilaksi (jota ei selitä riittämätön unen määrä) tai täyden vireystilan saavuttamisen pitkittymiseksi heräämisen jälkeen. Jos liikaunisuuden taustalla ei ole elimellistä tekijää, tämä tila tavallisesti liittyy mielenterveyden häiriöihin.

Ei sisällä:
- Elimellistä liikaunisuutta (hypersomniaa) (G47.1)
- Pakkonukahtelusairautta (narkolepsiaa) (G47.4)
F51.2 Ei-elimellinen uni-valverytmin häiriö
Yksilön ja hänen ympäristönsä uni-valverytmin välinen eritahtisuus, joka johtaa yksilön kokemaan unettomuuteen tai liikaunisuuteen.

Ei sisällä:
- Elimellisiä uni-valverytmin häiriöitä (G47.2)
F51.3 Unissakävely
Muuttuneen tajunnan tila, jossa esiintyy sekä unen että valveen ilmiöitä. Unissakävelyjakson aikana yksilö nousee vuoteesta, tavallisesti yöunen ensimmäisen kolmanneksen aikana, ja kuljeskelee osoittaen heikkoa tietoisuutta, reaktiokykyä ja liikunnallista kykyä. Herättyään hän ei yleensä muista tapauksesta mitään.
F51.4 Yöllinen kauhukohtaus
Yöllisiä äärimmäisen pelon ja pakokauhun kohtauksia, joihin liittyy kiihkeää ääntelyä ja liikkumista sekä tahdosta riippumattoman hermoston voimakasta toimintaa. Henkilö nousee istumaan tai seisomaan ja huutaa kauhuissaan. Kauhukohtaukset esiintyvät yleensä yöunen ensimmäisen kolmanneksen aikana. Melko usein henkilö ryntää ovelle ikään kuin yrittääkseen paeta, joskin hyvin harvoin lähtee huoneesta. Tapahtumasta jää enintään hyvin niukkoja muistoja, tavallisesti vain pari katkelmallista mielikuvaa.
F51.5 Painajaisunet
Ahdistuksen- ja pelontäyteisiä unikokemuksia. Henkilö muistaa unen sisällön erittäin yskityiskohtaisesti. Unikokemus on hyvin elävä, ja sen aihepiirinä on tavallisesti hengissä selviytymiseen, turvallisuuteen tai itsetuntoon kohdistuva uhka. Varsin usein painajaisunissa toistuvat samat tai samantapaiset aiheet.

Tyypillisen kohtauksen aikana henkilöllä esiintyy tahdosta riippumattoman hermoston toimintaan liittyviä ilmiöitä, mutta hänen ääntelynsä tai liikkumisensa ei ole huomiotaherättävää. Herättyään henkilö nopeasti valpastuu ja tulee tietoiseksi ympäristöstään.
F51.8 Muut määritety ei-elimelliset unihäiriöt
F51.9 Määrittämätön ei-elimellinen unihäiriö

Paluu tämän sivun alkuun

F52 Ei-elimelliset sukupuoliset toimintahäiriöt

Sukupuolisten toimintahäiriöiden diagnoosi kattaa erilaiset puutteet, joita yksilö kokee kyvyssään osallistua sukupuolisuhteeseen. Sukupuolinen vaste on psykosomaattinen tapahtumasarja ja sukupuolisen toimintahäiriön taustalla on tavallisesti sekä psykologisia että somaattisia syitä. Ei sisällä: Dhatin oireyhtymää
F52.0 Sukupuolinen haluttomuus (ruots. Nedsatt libido)
Sukupuolisen halukkuuden puute on pääongelma eikä seurausta muista sukupuolisista vaikeuksista, kuten erektion epäonnistumisesta tai yhdynnän kivuliaisuudesta.
F52.1 Sukupuolinen vastenmielisyys ja/tai sukupuolisen nautinnon puute (lat. Aversio sexualis)
Sukupuolisen vuorovaikutuksen ennakointi joko aiheuttaa niin suurta pelkoa tai ahdistusta, että henkilö välttää sukupuolista toimintaa (sukupuolinen vastenmielisyys), tai henkilön sukupuoliset vasteet ovat normaaleja ja hän kokee orgasmin, mutta ei saa siitä mielihyvää (sukupuolisen nautinnon puute).
F52.2 Sukupuolinen kiihottumisvaikeus
Miehillä pääongelmana on erektiohäiriö (vaikeus kehittää tai yllpitää tyydyttävän yhdynnän mahdollistavaa erektiota). Nasten pääongelma on emättimen kuivuus tai liukastumisen puute.

Ei sisällä:
- Elimellisperäistä impotenssia (N48.4)
F52.3 Orgasmivaikeus
F52.4 Ennenaikainen siemensyöksy
Kyvyttömyys hallita siemensyöksyä riittävästi, jotta molemmat osapuolet nauttisivat yhdynnästä.
F52.5 Toiminnallinen emätinkouristus
Emätintä ympäröivien lantionpohjan lihasten kouristus, joka sulkee emättimen aukon. Siittimen sisäänvienti on mahdotonta tai kivuliasta.

Ei sisällä:
- Elimellistä emätinkouristusta (N94.2)
F52.6 Toiminnalliset yhdyntäkivut
Sekä miehet että naiset voivat kokea sukupuoliyhdynnän kivuliaaksi tai muutoin epätyydyttäväksi. Syynä on usein paikallinen tauti tai vika, jonka perusteella häiriö silloin luokitetaan. Tätä diagnoosiryhmää pitäisi käyttää vain, jos ei ilmene mitään ensisijaista sukupuolista toimintahäiriötä (esim. emätinkouristusta tai emättimen kuivuutta).

Ei sisällä:
- Elimellistä dyspareuniaa (N94.1)
F52.7 Sukupuolivietin ylenmääräinen voimakkuus
F52.8 Muut määritetyt ei-elimelliset sukupuoliset toimintahäiriöt
F52.9 Määrittämätön ei-elimellinen sukupuolinen toimintahäiriö

Paluu tämän sivun alkuun

F53 Muualla luokittamattomat lapsivuodeajan mielenterveys- ja käytöshäiriöt

Tähän ryhmään kuuluvat vain ne lapsivuodeajan (kuuden viikon kuluessa synnytyksestä alkavat) mielenterveyshäiriöt, jotka eivät täytä muualla tässä viidennessä luvussa (= F00-F99 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt) luokitettujen häiriöiden ehtoja, joko siksi, että riittävää tietoa ei ole saatavilla, tai siksi, että ilmenee lisäksi kliinisiä erityispiirteitä, joiden takia häiriöt eivät sovellu muihin diagnoosiryhmiin.
F53.0 Muualla luokittamattomat lapsivuodeajan lievät mielenterveys- ja käytöshäiriöt
F53.1 Muualla luokittamattomat lapsivuodeajan vaikeat mielenterveys- ja käytöshäiriöt
F53.8 Muut määritetyt muualla luokittamattomat lapsivuodeajan mielenterveys- ja käytöshäiriöt
F53.9 Määrittämätön lapsivuodeajan mielenterveyshäiriö

Paluu tämän sivun alkuun

F54 Muualla luokitettuihin häiriöihin ja sairauksiin liittyvät psykologiset tekijät ja käytöstekijät

Tähän luokkaan kooditetaan psykologiset tekijät tai käytöstekijät, joiden ajatellaan vahvasti vaikuttaneen muissa luvuissa luokitettujen ruumiillisten häiriöiden syntyyn. Näistä tekijöistä kehittyvät mielenterveyden häiriöt ovat tavallisesti lieviä ja usein pitkittyneitä (esim. huoli, tunne-elämän ristiriita, pelko) eivätkä sinänsä oikeuta tämän luvun minkään diagnoosiryhmän käyttöä.
Esimerkkejä tämän ryhmän käytöstä: Ei sisällä:
- Jännityspäänsärkyä (G44.2)

Paluu tämän sivun alkuun

F55 Riippuvuutta aiheuttamattomien aineiden väärinkäyttö

Kyseessä voi olla monenlaisten lääkkeiden ja kansanomaisten rohtojen käyttö, mutta erityisen tärkeitä aineryhmiä ovat
a) riippuvuutta aiheuttamattomat psyykkisiin toimintoihin vaikuttavat lääkkeet, kuten mielialalääkkeet,
b) ulostuslääkkeet ja
c) ilman lääkärin määräystä saatavat kipulääkkeet, kuten asetyylisalisyylihappo ja parasetamoli.

Näiden aineiden jatkuvasta käytöstä seuraa usein tarpeettomia yhteydenottoja terveydenhuoltohenkilöstöön, ja joskus käyttö aiheuttaa ruumiillisia haittavaikutuksia. Henkilö vastustaa usein yrityksiä kieltää häneltä aineen käyttö tai kehotuksia luopua siitä jopa silloin, kun häntä varoitetaan ulostus- ja kipulääkkeiden aiheuttamista ruumiillisista vaurioista, kuten munuaisten toimintahäiriöistä tai elektrolyyttihäiriöistä (joita on jo saattanut kehittyäkin). Vaikka on tavallisesti selvää, että henkilö on hyvin halukas ottamaan ainetta, riippuvuutta tai vieroitusoireita ei kehity, kuten psyykeen vaikuttavien aineiden käytöstä (F10-F19).

Ei sisällä:
- Psyykeen vaikuttavien aineiden väärinkäyttöä (F10-F19)
- Hoitoa suvussa esiintyvän riippuvuutta aiheuttamattomien aineiden väärinkäytön takia (Z81.4)

Paluu tämän sivun alkuun

F59 Fysiologisiin häiriöihin ja ruumiillisiin tekijöihin liittyvät määrittämättömät käytösoireyhtymät

Paluu tautiluokitusmuistiinpanojen kansilehdelle     Paluu tämän sivun alkuun