©Timo Ahjos 08.07.2010
    editoitu 13.05.2020
Liittyy blogiin tahjos.blogspot.com

 

Elämää vuodesta 1948 alkaen

Elokuun 1947 siitoksesta kesän 1948 ristiäisiin, suuret ikäluokat

Rautjärveltä Lahteen

Minut siitettiin Rautjärvellä elokuussa vuonna 1947. Isäni Tapio Ahjos oli silloin 36-vuotias teknikko ja äitini Kyllikki 32-vuotias merkonomi. Heillä oli ennestään kaksi tytärtä, vuonna 1939 syntynyt tummatukkainen Paula ja vuonna 1941 syntynyt vaaleatukkainen Kaija.

Isä oli Rautjärven Sahan johtaja sen rakentamisen ja toiminnan käynnistämisen ajan. Rautjärvi sijaitsee Imatran ja Parikkalan välillä hyvin lähellä Suomen itärajaa. Elokuussa 1947 vanhempieni luona vieraili isäni sisaren mies, ammattivalokuvaaja Olli Ilmorinne. Hän otti joukon erinomaisia valokuvia sahan tuotantokoneistosta ja myös alla olevan kuvan iloisesta perheestä.

Perhekuva 8.8.1947

Perheemme muutti Rautjärveltä Lahteen keväällä 1948. Isä aloitti uudessa työpaikassa Puukiska Oy:ssä Lahdessa 1.4.1948. Koulujen lukukausi oli silloin vielä kesken. Paula jätettiin Rautjärvelle naapuritaloon asumaan ja käymään koulua kevätlukukauden loppuun saakka. Kaija ei ollut vielä kouluiässä. Toukokuussa viimeisellä raskauskuukaudellaan oleva äiti lähti kuitenkin Lahdesta yksin junalla Paulaa noutamaan. 2000-luvulla tästä kertoessaan hän itse ihmetteli, kuinka uhkarohkea hän silloin oli. Onneksi olin kiltti poika jo silloin ja tulin ulos äidin kohdusta vasta matkan jälkeen Lahden synnytyslaitoksella. Äiti kertoi sanoneensa kätilölle toukokuun 19. päivän iltana, että 20. päivä olisi mukavampi syntymäpäivä kuin 19. päivä. Kätilö oli vastannut: "Rouvahan sen päättää". Niinpä hän synnytti minut heti puolenyön jälkeen. Viralliseksi syntymäajaksi merkittiin kuulemma klo 0.05.

Ristiäisiäini on kuvattu arvokkaaksi tilaisuudeksi, vaikka valokuvista päätellen minut kastettiin meillä kotona. Kummeikseni sain omia vanhempiani vanhemman varakkaan avioparin. Kummitätini oli äitini serkku ja toinen sen perheen tyttäristä, missä äitini oli kasvattilapsena siitä alkaen, kun hän 2 vuotiaana menetti isänsä punaisten ampumana vuonna 1918. Kummitätini oli työskennellyt Helsingissä pankkivirkailijana Helsingin Osakepankin pääkonttorissa, mutta lähtenyt sitten Luhankaan vaimoksi ja maatalon emännäksi. Talon sanottiin kuitenkin olleen niin varakas, että he eivät olleet hengeltään maalaisliittolaisia/keskustalaisia vaan kokoomuslaisia. En muista saaneeni kummeiltani koskaan mitään henkistä opastusta tai lahjoja ristiäisten jälkeen. Suoraa yhteydenpitoa heidän ja minun välillä ei ollut missään vaiheessa eikä minulla ollut koskaan tilaisuutta käydä heidän tilallaan Luhangassa. He kävivät kyllä meillä kylässä joitakin kertoja 1950-60 -luvuilla Helsingissä asioidessaan.

Suuret ikäluokat

Kuulun sotien jälkeen syntyneisiin suuriin ikäluokkiin. Suomi solmi aselevon Neuvostoliiton kanssa 19.9.1944, jonka jälkeen miehiä kotiutettiin. Syntyvyysluvut alkoivat nousta elokuussa 1945 ja jatkoivat kasvuaan, kun ihmisten luottamus rauhanomaiseen tulevaisuuteen kasvoi. Pariisin rauhankonferenssi ja rauhansopimus innostivat lasten tekemisen huippuunsa. Suurin ikäluokka syntyi vuonna 1947 ja toiseksi suurin vuonna 1948. Sen jälkeen syntyvyys alkoi vähitellen laskea. Lainauksia Wikipediasta:

Pariisin rauhansopimus solmittiin Pariisissa 10. helmikuuta 1947 Pariisin rauhankonferenssin (29. heinäkuuta – 15. lokakuuta 1946) jälkeen. Rauhansopimukset solmittiin toisen maailmansodan voittajien ja pienempien häviäjävaltioiden kanssa.

Voittoisat liittoutuneet, etupäässä Yhdysvallat, Yhdistynyt kuningaskunta, Ranska ja Neuvostoliitto, neuvottelivat rauhansopimukset vähäisempien akselivaltojen ja niiden kanssa liitossa olleiden maiden: Italian, Romanian, Unkarin, Bulgarian ja Suomen kanssa. Maat saivat jatkaa itsenäisinä ja niiden sallittiin liittyä Yhdistyneisiin kansakuntiin.

Ikäluokkien koot

Suomessa syntyneiden lasten määrät suurten ikäluokkien vuosina:

Vertailun vuoksi:

Paluu blogin tahjos.blogspot.com etusivulle.