©Timo Ahjos 16.6.2020
Liittyy blogiin tahjos.blogspot.com

 

Elämää vuodesta 1948 alkaen

Oppiaineet ja opettajani Hykkylän lukiossa vuosina 1964-67

Lukioonkin pitää nykyisin pyrkiä, koska sitä ennen oppilaat ovat käyneet peruskoulua ja lukio on siitä täysin erillinen koulu. Meidän aikana lukioon siirryttiin keskikoulun viidenneltä luokalta automaattisesti, jos halusi vielä jatkaa oppikoulussa eikä siirtyä johonkin ammatilliseen opistoon, kuten esimerkiksi teknilliseen opistoon tullakseen insinööriksi tai kauppaopistoon tullakseen merkonomiksi. Nykyisin lukiot laativat itsestään eräänlaisia mainosesitteitä, joilla ne yrittävät houkutella lukioon aikovia pyrkimään juuri siihen lukioon. Selailin kerran kirjastossa eri lukioiden mainoslehtisiä. Jokaisessa niissä kerrottiin lopuksi, ketkä kuuluisuudet ovat tulleet ylioppilaiksi siitä lukiosta. Minun kouluaikana tunnetuin meidän koulun kasvatti oli Johannes Virolainen, jota nykynuoriso ei enää tunne. Joillakin lukioilla oli pitkä luettelo yleisesti tunnettuja henkilöitä, mutta Hykkylän lukion tai sen seuraajan, Helsingin luonnontiedelukion, esitteessä oli vain yksi julkkis: viihdetaiteilija Marco Bjurström!

Tässä artikkelissa kerron, mitä aineita lukiossa opiskelin ja esittelen omat opettajani. Hykkylän lukiossa oli kaksi linjaa: matematiikan linja ja kielilija. Rinnakkaisluokkia oli neljä, joista kahdella matematiikan linjan luokalla oli täsmälleen sama opetussuunnitelma. Kahdella kielilinjaluokalla oli keskenään hiukan erilainen opetussuunnitelma. Molemmilla kielilinjaluokilla oli pakollisena uutena kielenä venäjä, joko 3 tai 5 tuntia viikossa. Sillä luokalla, jolla oli venäjää vain 3 tuntia, oli 2 tuntia viikossa kuvaamataitoa. Minä valitsin matematiikan linjan, jonka jälkeen ainoa valinta oli joko biologia tai "sielutiede ja filosofia". Valitsin jälkimmäisen.

Tämä blogin tarkoituksena ei ole olla "Hykkylän historia" vaan oma elämänkertani. Siksi keskityn tässä vain niihin aineisiin, jotka olin itse valinnut, ja niihin opettajiin, jotka minua opettivat. Artikkelin lopussa on kuitenkin yhteiskuva Hykkylän kaikista opettajista lukuvuonna 1965-66 sekä taulukko, johon sain entisten luokkatoverieni ja Facebook-ryhmän "HYKKYLÄ" kirjoittajien avustuksella kaikkien siinä kuvassa olevien opettajien nimet ja opetusaineet.

Jokaisen oppiaineen otsikon alla on opettajan nimi, verbaalinen kuvaus, valokuva sekä linkkejä aineistoon, mitä hänestä löytyy googlaamalla tai Helsingin Sanomien arkistosta. Niitä opettajia, joilla ei ollut erityistä oppilaiden antamaa lempinimeä, kutsuttiin vain sukunimellä (esim. "Kervinen").

Ruotsi

Opettajana fil.maist. Kalevi Juhani Vuorela, lempinimi "Hiiri"
Opetusmenetelmän kuvaus on koosteartikkelissa Elämäni kielikurssit otsikolla "Ruotsi: 16-18 -vuotiaana lukiossa".
Kalevi Vuorela
Muuta häntä koskevaa aineistoa:


Saksa

Opettajana fil.maist. Terttu Marjatta Kantiala, lempinimi "Kana"
Opetusmenetelmän kuvaus on koosteartikkelissa Elämäni kielikurssit otsikolla "Saksa: 16-18 -vuotiaana lukiossa".
Terttu Kantiala

Opettajan alkuperäinen sukunimi oli Kananen, mistä tuli lempinimi "Kana". Myöhemmin hän muutti nimensä Kantialaksi, mutta oppilaat kutsuivat häntä edelleenkin Kanaksi. Häntä koskevaa aineistoa:


Englannin kieli

Opettajana fil.kand. Rita Anja Helena Hintikka, aluksi tyttönimellään Oila
Opetusmenetelmän kuvaus on koosteartikkelissa Elämäni kielikurssit otsikolla "Englanti: lukiossa".
Rita Hintikka o.s. Oila

Rita Oila kävi aikanaan Munkkiniemen yhteiskoulun. Hän oli lähtenyt kuudennelta luokalta lukuvuodeksi 1955-56 stipendiaattina USA:an ja kirjoitti ylioppilaaksi 1958. Hän meni naimisiin elokuun 1965 lopulla diplomi-insinööri, yritysjohtaja Harri Juhani Hintikan kanssa, joka kävi esittelemässä meille ammatinvalinnan ohjauksen järjestämässä tilaisuudessa diplomi-insinöörin koulutusta ja uramahdollisuuksia. Opettaja oli läsnä kuulemassa sulhasensa esitystä ja kaikille tuli selväksi, että he tuntevat toisensa. Rita Oilan/Hintikan olemus inspiroi meidän penkinpainajaissa jonkun pojan keksimään tällaisen iskulauseen: "Koulu ilman seksiä olisi kuin Hykkylä ilman reksiä!" Vasta jaettuani tämän kirjoituksen linkin entisille luokkatovereilleni sain tietää, että hänkin on jo kuollut. Liitän Hesarissa 9.6.2019 julkaistun kuolinilmoituksen tämän blogin valokuva-albumiin. Hän oli vielä syntynyt Viipurissa. Elinajaksi muodostui 22.7.1938-27.5.2019. Nämä kuvat otin ilmeisesti keväällä 1966:


Suomi

Opettajana fil. maist. Oiva Kasper Valtonen, lempinimi "Valtsu"
Oiva Valtonen

Valtosesta minulle ei jäänyt äidinkielen - tai kuten siihen aikaan sanottiin - suomen opettajana mieleen mitään erityistä. Hän oli toinen kahdesta opettajastamme, jotka tulivat autolla töihin. Valtosen auto oli harmaa, luultavasti Fiat 1100-63, ja hän pysäköi sen koulupäivän ajaksi joko Mäkelänkadulle, missä ei siihen aikaan ollut vielä bussikaistaa, tai Väinölänkadulle.

Joku tiesi aikanaan koulussa kertoa, että Valtonen oli ollut herkkä nuorukainen, joka otti sodan raskaasti. Hän ei tuonut luokassa omia mielipiteitään esille ollenkaan. Googlaamalla hänestä löytyy mielenkiintoisia tietoja:

Kuolinilmoitusta tai muistokirjoitusta Valtosesta ei ole julkaistu Hesarissa, mutta täytyyhän hänen ikänsä vuoksi jo olla haudassa.


Aune Maria Vähäkangas
Tämä opettaja on Aune Maria Vähäkangas. Hän hoiti suomen ja latinan kielen nuoremman lehtorin virkaa 1.1.- 31.8.1966. Meille hän opetti siis suomea vain kevätlukukauden 1966, joten mitään suurta legendaa hänestä ei ehtinyt Hykkylässä muodostua. Wikipedia esittelee hänet 2.6.1939 - 29.6.2013 eläneenä kirjailijana, joka ehti kirjoittaa noin 20 kirjaa: fi.wikipedia.org/wiki/Aune_Vähäkangas. Helsingin Sanomissa kerrottiin hänen valmistumisestaan filosofian kandidaatiksi 1966 ja hänen kirjoittamien runojen lausunnasta televisiossa 1982. Vuonna 1997 Helsingin Sanomat julkaisi laajan artikkelin hänen harrastamastaan kirjeenvaihdosta USA:ssa vankiloissa olevien kuolemaantuomittujen kanssa. Siinä hän kertoo jotakin myös itsestään.


Matematiikka

Opettajanamme oli ensin fil. kand. Martti Juhani Kervinen
sittemmin fil.kand. Aino Maisi Tamminen, lempinimi "Maisi"
Kervinen Maisi Tamminen

Martti Kervinen

Kervisen kerrottiin saaneen ilmavoimissa hävittäjälentäjäkoulutuksen. Se oli helppo uskoa, sillä hän oli pienikokoinen, mutta vaikutti urheilulliselta ja sotilaalliselta. Hän on myöhemmin ryhtynyt laatimaan oppikirjoja, joita on edelleenkin saatavana:

Edellä mainituista kirjoista kahdessa ensimmäisessä Martti Kervinen mainitaan ainoana tekijänä, kolme jälkimmäistä hän on tehnyt yhdessä eräiden muiden opettajien kanssa. MAOL on Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto Maol r.y..

Maisi Tamminen

Maisi Tamminen tuli meille matematiikan, fysiikan ja kemian opettajaksi varmaankin virallisesti syyskuun 1965 alussa, jolloin aloitimme oppikoulun seitsemännen luokan. Minulle on jäänyt kuitenkin sellainen mielikuva, että hän aloitti meillä kesken lukukauden. Ehkä hän piti aluksi jonkin aikaa virkavapaata, koska hänen miehensä, Kauppakorkeakoulun professori Mikko Tamminen kuoli 14.9.1965. En tiennyt ennen tämän blogin laatimista mitään Maisin poliittisesta urasta, joka on ollut huomattava.

Hän toimi aktiivisesti Suomen Kansanpuolue -nimisessä puolueessa, joka muodostettiin 3.2.1951 eräistä aiemmin toimineista puoluejärjestöistä ja lopetettiin vuonna 1965, kun se ja Vapaamielisten Liitto yhdistyivät Liberaaliseksi Kansanpuolueeksi. Kansanpuolue sai eduskuntavaaleissa noin 6-8 prosenttia äänistä ja osallistui aikanaan viiteen hallitukseen. Ideologialtaan sen sanotaan olleen porvarillinen ja liberaalikonservatiivinen.

Maisi työskenteli ennen opettajaksi ryhtymistään Suomen Pankissa. Suomalaisessa Kansanpuolueessa hän sai useita luottamustehtäviä 1950-luvulla ja paljon julkisuutta puhuessaan ja kirjoittaessaan lähinnä naisten asemasta. Myös elokuvien ikärajoihin hän otti kantaa ja pääsi jäseneksi siihen lautakuntaan, joka niistä päättää. Näistä asioista hän ei koskaan meille koulussa puhunut.

Helsingin Sanomissa Maisi Tamminen on mainittu noin 70 kertaa. Olen tähän kopioinut edustavia esimerkkejä eri vuosilta:

Noiden edellä lueteltujen lisäksi Hesarin "Aikakone", joka on digilehden tilaaajien maksutta käytettävissä, löytää vielä yli 50 artikkelia tai ilmoitusta, joissa Maisi Tamminen on mainittu Helsingin Sanomissa. Hesarin aikakone ei järjestä hakutulosta aikajärjestykseen. Kaikki otsikot läpi selaamalla poimin tuohon edellä olevaan listaan vanhimman, joka oli 7.5.1946 radio-ohjelmassa mainittu esitelmä "Kannattaako olla virkarouva?" Tyttönimellä Suomio löysin vain tuon linkkilista ensimmäiseksi laittamani uutisen Pro gradu -kielikokeen suorittamisesta Helsingin yliopistossa.

Koulumme päätteeksi keväällä 1967 Maisi antoi meille tällaisen neuvon: "Älkää tavoitelko halpahintaista kuuluisuutta!"


Uskonto sekä "Sielutiede ja filosofia"

Opettajana fil.kand., teol. lis. Mauri Tapani Noro
Mauri Noro

Muistokirjoitus 7.8.1990
Siinä kerrotaan mm., että hän toimi - ilmeisesti vasta väiteltyään tohtoriksi vuonna 1968 - myös opettajana Helsingin yliopistossa. Hän oli assistenttina, hoiti 1970-luvulla pariin otteeseen apulaisprofessuuria ja toimi vuodesta 1974 lähtien teologisen historian dosenttina.

Olin läsnä hänen väitöstilaisuudessan ja kerron siitä hauskan jutun oheisessa artikkelissa "Tarinoita opettajista". Hän on kirjoittanut seuraavat kirjat:


Historia

Opettajana ensin fil.kand. Kerttu Aleksandra Palva, lempinimi "Muumi"
sittemmin fil. tri Kustaa Aadolf Hautala, lempinimet "Öykky" ja "Kustu"
Kerttu Palva Kustaa Hautala


Kerttu Aleksandra Palva

Kerttu Palva opetti meille uskontoa ja historiaa, jossakin muualla myös yhteiskuntaoppia. Google ja HS Aikakone löytävät hänestä seuraavat taustatiedot:

Televisiossa olen useammankin kerran nähnyt Palva-nimisiä professoreita, jotka voisivat ikänsä puolesta olla Muumin lapsia. Ehkä joskus vielä selviää, minkä nimisiä ne hänen lapsensa ovat, joiden nimiä ei ole julkistettu.

Kustaa Aadolf Hautala

Kustaa Hautala syntyi 2.11.1905 Vöyrissä ja kuoli 16.5.1983 Oulussa. Hän kävi koulunsa Oulussa, suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon Helsingissä 1933. Hän sai ensimmäisen vakinaisen historian opettajan paikkansa vuonna 1938 Hyvinkäällä, minkä hän omaksui uudeksi kotipaikakseen. Hän väitteli tohtoriksi vuonna 1956 Oulun "tervaporvarien" tervakaupasta. Väitöskirjan nimi oli "Suomen tervakauppa 1856-1913" alaotsikkona "Sen viimeinen kukoistus ja häviö sekä niihin vaikuttaneet syyt". Terva oli Suomen ensimmäinen vientituote. Siitä aiheesta hän piti useita esitelmiä eri paikoissa. Hykkylään hän tuli opettajaksi vuonna 1958. Sieltä hän siirtyi vuonna 1967 Jyväskylän yliopiston Suomen historian apulaisprofessoriksi. En tiedä, muuttiko hän silloin Jyväskylään vai hoitiko sitä virkaa Hyvinkäältä käsin. Eläkkeelle päästyään hän muutti taas Ouluun. Kustaa kirjoitti sekä Oulun että Hyvinkään seudun historiat sekä artikkeleita aikakauskirjoihin ja sanomalehtiin paikallis- ja taloushistorian alalta. Helsingin Sanomissa hänen nimensä on mainittu noin 40:ssä lehdessä. Poimin tähän niistä vain esimerkkejä:

Noiden lisäksi Kustaa Hautala on mainittu noin 20 kertaa Helsingin Sanomissa, useimmiten aiheena on ollut jokin hänen pitämänsä esitys Oulun tai Hyvinkään seudun historiasta tai tervakaupasta.


Voimistelu ja urheilu

Opettajana voimistelunopettaja Karl Hugo Robert Hirki, lempinimi "Huugo"
Hugo Hirki

En löytänyt hänestä mitään matrikkelitietoja tai kuolinilmoitusta, mutta hänet on mainittu Helsingin Sanomien urheilusivuilla useita kymmeniä kertoja. Ensimmäinen löytämäni maininta on syyskuulta 1932, jolloin hän pelasi Yleisesikunnan joukkueessa "Verkkopalloilun puulaakimestaruudesta". Siitä voinee päätellä, että hän syntyi 1910-luvun alkuvuosina ja on jo kuollut. Siihen aikaan ei käytetty vielä sanaa "tennis" vaan puhuttiin verkkopalloilusta ja "puulaaki" (ruotsiksi "ett bolag") tarkoitti yhtiötä, usein myös viinakauppaa.

Hirkin kilpailulajina näyttää olleen nimenomaan tennis, mutta hän pelasi myös jalkapalloa Etelä-Suomen osakunnan joukkueessa "Akateeminen jalkapallo" -kilpailuissa, ja toimi erotuomarina jääpallo-otteluissa. 1940-luvulla pelattiin jääpalloa eikä vielä jääkiekkoa. Tenniksen pelaajana Hirki oli niin hyvä, että hänen pelaamiensa otteluiden tulokset kerrottiin Helsingin Sanomissa, mutta sen vaikutelman lehtileikkeistä saa, että hän pelasi yleensä B-sarjassa eikä kovin usein voittanut.

Hykkylän opettajana hänet mainittiin isoissa artikkeleissa syksyllä 1965, jolloin itse olin kuudennella luokalla. Silloin pelatussa oppikoulujen jalkapallo-cupissa meidän koulu voitti ensin muut koulut, mutta hävisi Kajaanissa pelatun loppuottelun. Helsingin Sanomien artikkeleissa mainitaan myös koulumme edustusjoukkueen pelaajien nimet. Ilmeisesti he käyttivät niin paljon aikaa urheiluun, että sankaripelaajista kolme (Haapimaa, Hertell, Niemenkari) joutui käymään seitsemännen luokan uudelleen ja he tulivat silloin meidän luokalle.

Hugo Hirkistä on muualla tässä blogissa monta hauskaa juttua, myös keskikoulun luokkaretken ja teinikuntatoiminnan kuvauksissa.


Ammatinvalinnan ohjaus

En muista, kuka sitä meille opetti. Se kuului varsinaisesti viidennen luokan opetusohjelmaan, jolloin ainakin erään vuoden vuosikertomuksen mukaan sitä opettivat voimistelunopettajat, jotka eivät enää opettaneet voimistelua (tytöille Elli Karvinen, pojille Seppo Kannas). Mutta myös lukioaikana pidettiin juhlasalissa tilaisuus, jossa eri alojen edustajat esittelivät omaa alaansa. Lisäksi oli mahdollista käydä tutustumassa muutamaan oppilaan itsensä valitsemaan työpaikkaan. Minä kävin Helvarin radiotehtaassa Pitäjänmäellä ja eräällä autolautalla, missä esiteltiin mm. koulutus laivan kapteeniksi. Lisäksi olin ilmoittaunut tutustumiskäynnille Strömbergin tehtaalle Pitäjänmäelle, mutta pääsin sinne erään luokkatoverini autoa muistuttavalla ajopelillä, jota hän sai ajaa jo 15- tai 16-vuotiaana. Jonkin teknillisen ongelman vuoksi kuitenkin myöhästyimme, emmekä päässeet enää tehdasalueelle sisään.


Yhteiskuva Hykkylän opettajista lukuvuonna 1965-66
Hykkylän opettajat 1965-66
Kuvassa olevien opettajien nimet ovat alla olevassa taulukossa:
Hykkylän opettajat 1965-66
SUURI KIITOS opettajien nimeämisestä eräille entisille luokkatovereilleni ja Facebook-ryhmän "HYKKYLÄ" kirjoittajille!

Paluu blogin tahjos.blogspot.com sivulle 1960-LUVULTA.