© Timo Ahjos 2003-2006.
Voit kommentoida tätä sivua
keskustelupalstalla!
Yksinkertaisin osoite näille sivuille on
www.ahjos.net/matka/
Matka alkoi Helsingistä suomalaisella "Sibelius"-junalla keskiviikkoaamuna 23.7.2003 ja päättyi Helsinkiin venäläisellä bussilla sunnuntai-iltana 3.8.2003. Matkan aikana yövyttiin Pietarissa, Petroskoissa ja Saidoman kylässä Käppäselässä, noin 40 km etelään Karhumäen kaupungista. Katso: Yöpymispaikat kartalla
Tämä raportti koostuu neljästä osasta seuraavasti:
Matkustimme kumpaankin suuntaan paikallisjunalla, jonka pääteasemat ovat Petroskoi ja Karhumäki. Matka Petroskoista Käppäselkään kesti noin 3 tuntia ja maksoi 44 ruplaa (noin 1,50 euroa). Paikallisjunassa ei tarvita passia lippua ostettaessa eikä junaan noustessa, kuten kaukojunissa.
Petroskoin asemalla ei ole matkustajille mitään alikulkutunneleita. Laitureille kuljettaessa täytyy kävellä toisten junien käyttämien kiskojen ja laitureitten ylitse, mikä tuntuu vaaralliselta ja painavien matkalaukkujen kanssa hankalalta.
Matkan varrella on yksi isompi kaupunki, Kontupohja, joka tunnetaan nykyisin Suomessa lähinnä paperitehtaastaan. Kontupohjan asema on kaunis kivirakennus, mutta valitettavasti en huomannut pitää kameraa esillä sillä hetkellä, kun olisin voinut sen liikkuvasta junasta kuvata.
Edellä kuvattu junamatka ajettiin sotahistoriasta kuuluisaa Murmanskin eli Muurmannin rataa pitkin. Murmanskin satama Kuolan niemimaalla on Golfvirran ansiosta avoin ympäri vuoden. Se oli vuosina 1941-44 piiritetyn Leningradin elintärkeä huoltoväylä. Suomalaisten valloitettua radan varrelta mm. Petroskoin, Kontupohjan, Käppäselän ja Karhumäen, venäläiset pystyivät vielä käyttämään Pietarista Arkangeliin menevää rataa, joka kulkee paljon Äänisen itäpuolella. Sen ja Murmanskin radan välille oli rakennettu uusi yhdysrata, joka liittyi Murmanskin rataan pohjoisessa Belomorskin (Sorokan) kohdalla. Suomalaiset valmistelivat Murmanskin radan katkaisua sitä pohjoisempana. Mannerheim ja Ryti päättivät kuitenkin lokakuussa 1941 luopua siitä hankkeesta USA:n uhattua julistaa Suomelle sodan, jos Murmanskin rata katkaistaan.
Käppäselän syksyllä 1941 valloittanutta panssarivaunuosastoa johti 22-vuotias viipurilainen Lauri Törni. Käppäselästä he etenivät noin 40 km päässä olevaan Karhumäen kaupunkiin, jossa mm. presidentti Mauno Koivisto osallistui linnoitustöihin 18-vuotiaana sotilaana vuonna 1942. Tammikuussa 1943 Törni nimitettiin johtamaan jääkärikompaniaa, johon 20-vuotias Koivisto liittyi vapaaehtoisena. Törni palkittiin sittemmin Mannerheimristillä ja Saksan rautaristillä. Hänen uransa jatkui 1950-luvulla USA:n armeijassa nimellä Larry A. Thorne. Hän kuoli amerikkalaisten erikoisjoukkojen komentajana helikopterionnettomuudessa Vietnamin sodassa 1965. Viralliset hautajaiset pidettiin Arlingtonin sotilashautausmaalla Washingtonissa vasta kesäkuussa 2003. (Vuonna 2003 käyttämistäni Web-lähteistä on jäljellä enää Mauno Koiviston "Nuoren sotilaan sota").
Käppäselän kunta kuuluu hallinnollisesti Kontupohjan piiriin. Karjalan maaseudulle on ominaista asutuksen keskittyminen kyliin. Koska vierailumme aikana oli joka päivä yli 30 asteen helle eikä meillä ollut mitään kulkuvälinettä käytössämme, nautimme kesästä Saidoma-järven rannalla emmekä retkeilleet muissa Käppäselän kylissä kuin hallinnollisen keskustan lähellä olevassa Proletarkassa.
Ihmiset asuvat pientaloissa, jotka ovat enimmäkseen hirsitaloja. Yleisvaikutelmaksi jää, että seudulla on aiemmin ollut aktiivista elinkeinotoimintaa, mutta nykyisin se on autioituvaa maaseutua. Vakinaiset asukkaat ovat paljolti muuttaneet muualle ja vanhoja taloja on myyty muualla asuvien kesämökeiksi.
Saidoma [shaitama] sijaitsee samannimisen järven rannalla noin 5 km Käppäselän rautatieasemalta luoteeseen. Jos tullaan Käppäselkään autolla Kontupohja-Karhumäki-valtatieltä risteyksestä, jossa on tämän sivun alareunassa kuvattu viitta, Saidoman kylä näkyy tien oikealla puolella. Tien vasemmalla puolella mäen päällä näkyvä betonipylväikkö on entisen kolhoosin puretusta navetasta ikäänkuin muistomerkiksi jäljelle jäänyt tukirakenne.
Saidoman kylässä on nykyisin ympärivuotista asutusta vain muutamissa taloissa. Sensijaan kesävieraita on paljon, varsinkin lapsia ja nuoria. Saidoman järvi on ihanteellinen uimiseen, koska siinä on laajalla alueella hyvä hiekkapohja ja sopiva alle 2 metrin syvyys. Kalaakin järvestä saa ja uteliaat kalat tulevat tutkimaan vedessä kävelevän ihmisen jalkoja.
Kylässä on kauppa, jossa myyjällä on laskukoneena perinteinen helmitaulu. Juuri lypsettyä lehmänmaitoa voi ostaa suoraan taloista, joissa on lehmä.
Kaikki mitä edellisellä sivulla on kirjoitettu ajamisesta omalla autolla Petroskoihin, pätee myös maaseudulle ajettaessa. Kun lähdetään pois kaupunkien välisiltä pääteiltä, joudutaan päällystämättömille hiekkateille, jotka tärisyttävät autosta irti huonosti kiinnitetyt osat. Ajo Käppäselän keskustaan ei vaadi autolta mitään erityistä, mutta kapeat kylätiet ovat paikoittain niin kuoppaisia, että autoa pitää ohjata kiviä ja kuoppia kiertäen. Tavallisella henkilöautolla se vielä onnistuu, mutta matkailuvaunun kanssa kiemurtelu voisi olla vaikeaa.
Webistä löytyy joitakin suomalaisten automatkailijoiden matkakertomuksia Venäjän Karjalasta. Niistä päätelleen rengasrikot ovat tavallisia ja muutenkin täytyy varautua siihen, että matkan aikana joutuu turvautumaan paikalliseen venäjänkieliseen apuun autoteknisten ongelmien vuoksi.
