Havaintoja elämäni ensimmäiseltä Venäjän matkalta vuodelta 2003

© Timo Ahjos 2003-2005.   Voit kommentoida tätä sivua keskustelupalstalla!
Yksinkertaisin osoite näille sivuille on www.ahjos.net/matka/


Matka alkoi Helsingistä suomalaisella "Sibelius"-junalla keskiviikkoaamuna 23.7.2003 ja päättyi Helsinkiin venäläisellä bussilla sunnuntai-iltana 3.8.2003. Matkan aikana yövyttiin Pietarissa, Petroskoissa ja Saidoman kylässä Käppäselässä, noin 40 km etelään Karhumäen kaupungista. Katso: Yöpymispaikat kartalla

Tämä raportti koostuu neljästä osasta seuraavasti:

  1. Helsinki - PIETARI - Viipuri - Helsinki (Turistimatka Pietariin, metroverkkolinkki päivitetty 2.9.2003)
    + jatkosivu "Pietarin erikoisuuksia" (31.8.2003)
  2. Pietari - PETROSKOI - Pietari (Matka Karjalan Tasavaltaan, 4.9.2003)
  3. Petroskoi - KÄPPÄSELKÄ - Petroskoi (Lomailua Karjalan maaseudulla, 14.9.2003)
  4. Venäjän kieli verrattuna opiskelemiini kieliin (18.9.2003)
    + liite "Helposti muistettavia sanoja" (21.10.2003)

OSA 4: Venäjän kieli verrattuna opiskelemiini kieliin

Kirjaimisto

Opettelin venäläiset eli kyrilliset painokirjaimet vasta juuri ennen matkaa. Niiden tuntemisesta oli paljon iloa, kun pystyin lukemaan erilaisia kylttejä ja usein arvaamaan aivan oikein kyltin sisällön. Monet kirjaimet on helppo muistaa matematiikasta tutuiksi tulleista kreikkalaisista kirjaimista (esim. gamma, delta, lambda ja pii löytyvät venäjästäkin, mutta ei esim. myytä, nyytä, roota, omegaa tai sigmaa). Kaunokirjaimia aloin opetella vasta matkan jälkeen.

Ääntäminen

Venäläisten kielikorva on herkkä joillekin sellaisille asioille, jotka suomen kielestä puuttuvat tai niillä ei ole ainakaan merkitystä sanojen ymmärtämisen kannalta. Sellaisia ovat ainakin konsonanttien pehmennys ja s:n erilaiset vivahteet. Monet sanat ovat kirjoitettuina lähes samoja sekä suomen että venäjän kielissä, mutta venäläinen ääntää ne eri tavalla, joten puheesta niitä on vaikeampi tunnistaa kuin kirjoituksesta. Toisaalta venäjän kielestä puuttuu eräitä suomenkielen äänteitä, kuten y, ä, ö ja ng-äänne. Venäjässä paino on kussakin sanassa selvästi yhdellä tavulla. Jos sanaa painottaa väärin, venäläinen ei ehkä ymmärrä sitä lainkaan tai sanan merkitys voi muuttua toiseksi.

Sanasto

Ennen matkaa osasin luetella noin 40 venäjänkielistä sanaa. Heti matkan jälkeen tehdyssä testissä osasin luetella niitä 150. Matkan aikana en yrittänytkään selvittää mitään omin päin venäjäksi. Seuraavat sanat olivat kuitenkin hyvin tarpeellisia (10 tärkeintä) kulkiessani venäjänkielisen henkilön seurassa eri paikoissa:

  Suomeksi Sanotaan venäjäksi
suunnilleen näin:
1Kiitossbasiiba
2Anteeksiizviniitje
3Olkaa hyväpashaalusta
4aTervehdys, teitittelymuotostrastvuitje:
4bTervehdys, sinuttelumuotostrastvui
4cTerve, lasten ja nuorten käyttämästrastje:
5Hyvää huomentadobroje utra
6Hyvä on, kaikki hyvinharashoo
7Näkemiindasvidanja
8Kylläda
9Einjet
10Varo!astarozhna!
 
Yhden virkkeen olin opetellut etukäteen:
 "Minä en puhu venäjää, "Ja ne govoru po russki,
 mutta minä puhun englantia, no ja govoru po anglijski,
 suomea, ruotsia po finski, po svedski
 ja saksaa." i po nemetski."

Tuon ainoan osaamani virkkeen sanoin matkan aikana kokonaan tai osittain 2-3 kertaa venäläisille, jotka kysyivät minulta jotakin (ja vielä matkan jälkeen Helsingissä unessa yhdelle venäläiselle naiselle :)

Suomalaisille tavanomaista huudahdusta "Hui!" on syytä välttää käyttämästä. Esim. presidentti Halosen Arkangelin maratonin juoksijoille sanoma "Hui, kuinka te olette märkiä!" pääsi Hesarin pääuutissivun pääotsikoksi varmaankin venäjänkieltä osaavan toimittajan huumorintajun ansiosta. ("Hui" tarkoittaa miehen sukupuolielintä ja sitä käytetään kirosanana samaan tapaan kuin suomen sanaa "vittu").

Kielen rakenne

Venäjänkielen rakenteesta minulla ei ollut matkan alkaessa minkäänlaista käsitystä eikä sitä olisi ollut matkan jälkeenkään, ellen olisi matkalla lueskellut Saljut 1-nimistä oppikirjaa (kirjoittajat Nikoforow - Keränen - Alikov). Opiskelemistani kielistä venäjä tuntuu muistuttavan eniten saksaa:

Venäjän kielessä ei kuitenkaan ole artikkeleita. Olla-verbi jätetään tavallisesti sanomatta. Kysymys ilmaistaan yleensä vain intonaatiolla, esim. "Sinä näit?" tai "Sinä et nähnyt?" eikä kysymällä "Oletko sinä nähnyt?"

Venäjä poikkeaa opiskelemistani kielistä myös siinä, että verbin aikamuodot ovat preesens, futuuri ja preteriti. Viimeksi mainittu kattaa menneen ajan kokonaisuudessaan eli muiden kielten imperfektin, perfektin ja pluskvanperfektin. Verbien "aspekti" ilmaisee, onko kysymys toiminnasta (vastannee englannin ing-muotoa) vai tulokseen johtaneesta tekemisestä.

Kaikki edellä sanottu perustuu siihen pintapuoliseen käsitykseen, joka minulla on venäjän kielestä tätä sivua kirjoittaessani. Jos myöhemmin opin lisää tai joku huomauttaa väärinkäsityksistä keskustelufoorumilla, teen tänne tarvittavat korjaukset.

Laajemman sanaston opiskelu muiden kielten pohjalta

Kadulla liikkuessani näin kirjoitetussa muodossa paljon muista kielistä tuttuja lainasanoja. Siitä sain idean kokeilla seuraavaa: Käyn läpi venäläis-suomalaisen sanakirjan ja poimin sieltä sellaiset sanat, jotka on helppo muistaa opiskelemieni kielten tai jonkin muun mielleyhtymän pohjalta. Esimerkiksi sana "tsaika" (lokki) on suomalaisille tuttu venäläisestä automerkistä (yksi Kekkosen virka-autoista). Laadin tuota sanaluetteloa vähitellen ja se on nähtävissä linkin "Helposti muistettavia sanoja" kautta.

Osan 1 alkuun     Osan 2 alkuun     Osan 3 alkuun     Osan 4 alkuun
"Pietarin erikoisuuksia"     Helposti muistettavia sanoja