D
04.02.1996

"DESKTOP PUBLISHING"

Mikrotietokoneisiin saatavat julkaisuohjelmat ovat mullistaneet painotuotteiden tuottamisen kahdella eri tavalla viimeisen 10 vuoden aikana. Ensinnäkin se prosessi on muuttunut, jonka toisessa päässä on painotuotteen sisällön laatija ja toisessa päässä kirjapaino. Toiseksi nykyisin tyydytään painokoneella tuotettavan julkaisun asemesta usein painotuotteen näköiseen, laserilla tai muulla pöytätulostimella tulostettuun lopputuotteeseen. Uusin suuntaus on se, että lopputuote toimitetaan lukijalle elektronisessa muodossa. Tällöin jää lukijan harkittavaksi, tulostaako hän sitä ollenkaan paperille.

Monessa tapauksessa julkaisun sisältöä kerätään vähitellen tietokantaan, josta julkaistava aineisto sitten kootaan ensin yhdellä ohjelmalla ("Database Publishing"). Sen jälkeen tehdään varsinaisella julkaisuohjelmalla ns. taitto eli aineisto sommitellaan julkaisussa sille varattuun tilaan eri kokoisiin kehyksiin. Vaikka tavallisilla tekstinkäsittelyohjelmillakin voi nykyisin tehdä kirjasinlajien ja graafisten tehosteiden puolesta painotuotteen näköistä jälkeä, niillä on vaikeampi hallita esim. sellaisia tilanteita, joissa teksti jakautuu eri sivuilla oleviin kehyksiin. Graafisen alan yrityksissä on tähän asti käytetty erittäin yleisesti Apple Macintosh'eja, joiden tulevaisuus on nyt uhanalaisempi kuin pitkään aikaan.

Elektronisessa muodossa jaettaviin julkaisuihin liittyy nykyisin vielä monta hankaluutta, koska sellaista tuotetta ei voi lukea ilman tietokonetta. Lukijoiden tietokoneet ovat varustukseltaan ja varsinkin tulostimiltaan kovin erilaisia. Ei ole olennaista, mitä ohjelmia käyttäen elektroninen julkaisu on laadittu, eikä sekään, käyttikö tekijä PC:tä vai Mac'ia. Sensijaan on aika olennaista, mitä ohjelmia julkaisun lukijalla edellytetään olevan koneeseensa asennettuina. Tällä hetkellä kolme yleisintä "julkaisuformaattia" ovat Adobe Acrobat Reader:illä luettava tiedostomuoto, Internetistä tuttu HTML-kielinen muoto (jota luetaan Web-selaimella) ja Microsoft Word 6 -ohjelman käyttämä tiedostomuoto. Jokaisella on omat etunsa puolellaan ja kaikilla niillä voidaan katsella myös hypertekstimuotoisia julkaisuja. Muitakin vaihtoehtoja on tarjolla, mutta mitä harvinaisempaa tekniikkaa käytetään, sitä suurempi on vaara, että julkaisu jää lukematta sen vaatiman tekniikan vuoksi.

Hypertekstin käyttö mahdollistaa saman julkaisun lukemisen monella eri yksityiskohtaisuuden tasolla. Lukija saa halutessaan tarkempia tietoja hiiren napin napsautuksella. Jos yksityiskohtaiset tekstit ja selitykset ovat kukin omassa tiedostossaan, koko esityksen tulostaminen paperille on vaikeaa. Tulostusongelma voidaan välttää laittamalla julkaisun kaikki osat samaan tiedostoon ja käyttämällä hypertekstiviittauksia sen sisällä. Silloin julkaisu on tavallaan yhdellä pitkällä sivulla, joka vasta tulostettaessa jakaantuu useammaksi sivuksi. Siinä muodossa aineiston ylläpito on kuitenkin hankalaa, varsinkin jos tiedosto on kovin suuri tai sen ylläpitoon osallistuu yhtäaikaa useita henkilöitä.

Perinteinen julkaisu tulostettiin ennen jakelua ("Print & Distribute"). Elektroninen julkaisu puolestaan jaetaan ensin ja tulostetaan vasta sitten, jos ollenkaan ("Distribute & Print"). Nykyisin paljon käytetty telekopiointi (fax) huonontaa tarpeettomasti julkaisun teknillistä laatua ja käytettävyyttä. Sähköpostitse tai Internetin Web-tekniikalla jaettu julkaisu voi olla hypertekstiä ja vastaanottaja voi jatkokäsitellä sitä helpommin kuin faxina saapuneita sivuja. Vaikka tietoliikenneyhteydet ovat koko ajan nopeutumassa, luultavasti CD-levyjenkin lopullinen "läpimurto" on vielä näkemättä. Se tapahtuu silloin, kun kuka tahansa pystyy tuottamaan niitä edullisesti. Esim. 500 megatavun aineiston toimittaminen postitse CD:llä tulee pitkään olemaan kilpailukykyinen vaihtoehto verkon kautta imuroinnille.

Tämän sivun alkuun
Sisällysluettelo ja ohjeet