F
21.02.1996
18.08.1996

FINANSSITOIMINNAN JOHTAMISEN ERITYISPIIRTEET

Finanssitoiminnalla tarkoitetaan tässä laaja-alaisesti kaikkea rahoitus-, vakuutus- ja sijoitustoimintaa. Finanssiliiketoiminnan erityispiirteitä ovat ainakin seuraavat:

Valuuttakurssi-, korko-, hinta- ja muilla riskeillä spekulointi tai spekuloimattomuus vaikuttaa toiminnan rahalliseen tulokseen ainakin lyhyellä aikavälillä paljon enemmän kuin esim. tuotekehitys tai yrityksen sisäisen työprosessin kustannustehokkuus. Se houkuttelee jättämään sisäisen tehokkuuden kehittämisen toisarvoiseen asemaan.

Millä tahansa alalla voi olla houkutus tehdä *näyttäviä* kauppoja, joilla odotetaan ansaittavan enemmän ja nopeammin kuin pitkäjänteisellä puurtamisella ja kehitystyöllä. Finanssisijoitustoiminta poikkeaa siinä suhteessa yrityksen laajentamisinvestoinneista, että ostettavaa on aina tarjolla.

Kun yrityksessä käsitellään pääasiassa hyvin abstrakteja asioita, pitäisi olla aina valmius tulkita ne myös ihmisten konkreettisen elämän kielellä. Varsinkin rahallisia tavoitteita tulisi muuntaa toiminnallisiksi, sillä työntekijät eivät yleensä tiedä, kuinka he voisivat muuttua rahaksi. Abstraktit asiat ovat vaikeita hallintoelimillekin.

Finanssialalla toimivan yrityksen ei aina tarvitse tuottaa lisäarvoa asiakkaille. Sillä ei nimittäin välttämättä tarvitse edes olla yhtään asiakasta. Oman sijoitus- tai riskiportfolion pito on osana jokaisen finanssiyksikön tuloksen muodostusta. Yleensä sen johtajaa kiitetään ja arvostetaan niin kauan kuin spekulointi tuottaa hyvin, mutta kun onni kääntyy, henkilöt vaihdetaan aika herkästi.

Puhdas raha vetää erilaisia huijareita puoleensa. Monissa työvaiheissa työn keskeinen sisältö koostuu erilaisista varmistuksista, joilla estetään virheiden läpimeno ja suorastaan rikollinen toiminta.

Finanssialan yritysten johtajiksi on noussut pääasiassa henkilöitä, joilla on pitkä kokemus alan asiantuntijoina esimerkiksi juristeina, ekonomisteina tai vakuutusmatemaatikkoina. Monet johtajat suosivat nimityksissään itseään nuorempia henkilöitä, joilla on peruskoulutus samalta alalta kuin heillä itsellään. Ainakaan niissä yrityksissä, joista olen voinut tehdä havaintoja, ei ole arvostettu esimiesten toimintaa esimiehinä eli alaistensa valmentajina, vaan lähinnä oman erikoisalansa asiantuntemuksen edustajina ja koordinaattoreina.

Pankinjohtaja ja yritysjohtaja poikkeavat toisistaan siinä, että pankinjohtaja on usein "luottoupseeri", jonka huomio on enemmän asiakasyritysten taseissa ja kansantalouden indikaattoreissa kuin oman yrityksensä prosessien kehittämisessä. Varsinkin huonoja tuloksia selitetään mieluusti sellaisilla seikoilla, jotka ovat oman päätösvallan ulkopuolella, kuten yleinen korkokehitys ja valuuttakurssien kehitys.

Edellä sanottu ei tarkoita sitä, etteikö finanssiprosessin johtaminen olisi erittäin tärkeää. Suurissa pankeissa vain tuntuu olevan se ongelma, että kun sisäiset *toiminnalliset* prosessit eivät ole kunnossa, myöskään finanssiprosessin johtamiseen ei ole riittäviä laskennallisia tietoja käytettävissä. Matemaatikoiden johtamissa vakuutusyhtiöissä puolestaan tarkka vakuutusteknillinen laskenta on ollut ehkä liiankin korostetussa asemassa muiden arvojen, kuten asiakaspalvelun ja markkinoinnin kustannuksella.

Tämän sivun alkuun
Sisällysluettelo ja ohjeet