K
24.03.1996

KUSTANNUSLASKENTA JA KUSTANNUSTEHOKKUUS

Kustannukset ovat tärkeä, mutta ei suinkaan ainoa asia, josta toiminnan tuloksellisuus riippuu. Usein kustannuksiin kiinnitetään liikaakin huomiota, toisinaan taas liian vähän. Esimerkiksi silloin, kun joku matkustaa neuvottelumatkalle ulkomaille, huomion pitäisi mieluummin kohdistua matkan aikana ehkä avautuviin ennalta arvaamattomiin tutustumismahdollisuuksiin kuin niistä aiheutuviin, alkuperäisen matkasuunnitelman ylittäviin kuluihin. Liian vähäistä huomiota kustannuksiin kiinnitetään mm. silloin, kun niitä ei edes yritetä kvantitatiivisesti suhteuttaa niiden avulla saavutettuun hyötyyn.

Kustannuslaskentaa joudutaan jo kirjanpidollisista syistä tekemään kululajeittain ja toimipaikoittain. Toiminnan kustannustehokkuuden arvioimiseksi on tarpeen suhteuttaa kustannukset myös suoritteisiin. Mielestäni paras kohdistamistapa on se, että ao. organisaatioyksikön tulosvastuullinen päällikkö julkistaa muille osapuolille "hinnaston", millä hänen yksikkönsä on valmis mitäkin suoritteita tuottamaan. Hinnastoon liittyy luonnollisesti myös toimitusehdot ja mahdolliset sopimusalennukset. Hyvä hinnasto syntyy tietysti kaupallisten neuvottelujen tuloksena. Tulosyksikön päällikkö tarkastelee siis omaa yksikköään kuin yritystä, jolla on sekä kiinteitä että eri tekijöiden mukaan muuttuvia kustannuksia. Kaikki kustannukset pitää saada katetuiksi sellaisten suoritteiden myyntituotoilla, joilla on arvoa jollekin yksikön ulkopuoliselle, yrityksen sisäiselle tai ulkoiselle asiakkaalle.

Tämä ajattelutapa ratkaisee monta sellaista ongelmaa, joihin alan kirjoituksissa usein viitataan. Muunmuassa se selventää, mitä hyötyä kustakin yksiköstä oikeastaan on. Hyöty tulee todetuksi, kun katsotaan, mitä suoritteita yksikön hinnastossa on myytävänä. Katsomalla suoritteen hintaa voidaan arvioida yksikön tehokkuutta esimerkiksi ulkopuolisiin palveluntarjoajiin verrattuna. Hinnaston laatijan tulee luonnollisesti ottaa huomioon myös kaikki yksikkönsä pääoma-, markkinointi- yms. kulut asianmukaisesti jaksotettuina, koska nekin pitää saada suoritemyyntituotoilla katetuiksi. Sensijaan ulkopuolisten ei pitäisi vaivata päätään yksikön sisäisellä kustannusrakenteella ja kysymyksellä vastaako se hinnastoa!

Asianmukainen kustannuslaskenta auttaa yrityksen johtoa harkitsemaan, mitä tuotteita tai palveluja sen kannattaa tuottaa, mille asiakaskunnalle niitä kannattaa tarjota ja minkä jakelukanavien kautta. Niinikään sen avulla voidaan vertailla eri yksiköiden sisäistä tehokkuutta. Kustannuslaskenta ei suoranaisesti pidä kustannuksia kurissa, mutta kustannustietoisuutta auttaa, jos laskenta tuottaa asianmukaisia seurantaraportteja, joista toteutunut kehitys voidaan objektiivisesti todeta.

Kustannusten kurissa pitämiseen paras ja ehkä ainoa ilman haittavaikutuksia toimiva keino on henkilöstön sisäistämä kustannustietoisuus. Sellaisessa ilmapiirissä työntekijä ei kokeile, mitä kaikkia kuluja esimiehen saa hyväksymään, vaan harkitsee itse, mikä todella on paras ja edullisin tapa saavuttaa asetetut tavoitteet. Silloin esimiehenkään ei tarvitse pohtia yksittäisten kuluerien hyväksymistä vaan hän voi keskittää huomionsa kustannustehokkaiden rakenteiden suunnitteluun.

Rakenteellisen kustannustehokkuuden nyrkkisäännöksi tarjoan periaatetta, että kukin asia tehdään tavoitteen saavuttamiseen riittävillä resursseilla. Se saattaa kuulostaa triviaalilta sellaisesta lukijasta, joka ei ole nähnyt muunlaista käytäntöä, vaikka onkin ehkä tietämättään osallistunut sellaisen kustannuksiin.

Tämän sivun alkuun
Sisällysluettelo ja ohjeet