X
23.06.1996

xBASE

Yleisnimellä "Xbase" kutsutaan ohjelmointikieliä, joiden historialliset juuret johtavat USA:n liittovaltion hallintoon kuuluvassa "NASA Jet Propulsion Laboratory" -nimisessä laitoksessa Pasadenassa Kaliforniassa 1970-luvulla tehtyyn JPLDIS-nimiseen järjestelmään. Sen ensimmäinen mikrotietokoneversio oli nimeltään Vulcan. Sittemmin Vulcanin pohjalta on tehty useita kaupallisia tuotteita, joista tunnetuin oli 1980 luvulla Ashton-Taten dBASE.

1990-luvun alkupuolella tunnetuimmat Xbase-tuotteet olivat Borlandin dBASE, Microsoftin FoxPro ja Computer Associates'in Clipper. Niillä on tehty varsinkin USA:ssa liittovaltion ja osavaltioiden hallinnossa, asevoimissa sekä suurissa ja pienissä yrityksissä hyvin paljon sekä suuria että pieniä sovelluksia.

Parhaillaan on menossa sukupolven vaihdos, jossa aiemmat proseduraaliseen ohjelmointiin perustuvat tuotteet korvataan uudempaan, oliokeskeiseen ohjelmointitapaan perustuvilla kehitysvälineillä (Object-Oriented Programming, OOP). Samalla näytön objektien käsittely on muutettu samanlaiseksi kuin se on suuren suosion saavuttaneessa Visual Basicissa. Myöskin varsinaiseen ohjelmointikieleen on tehty vaihtoehtoinen, Visual Basicin kaltainen syntaksi.

OOP-paradigmaan perustuvista Xbase-tuotteista tunnetuimmat ovat Borlandin "Visual dBASE", Microsoftin "Visual FoxPro" ja Computer Associates'in "Visual Objects". Mikrotietokoneympäristössä niiden kanssa kilpailee lähinnä Microsoftin hyvin myymät Visual Basic ja Access. Viimeksi mainituissa olioajattelu rajoittuu kuitenkin näytön objekteihin eikä sovelluskehittäjä voi itse luoda niihin oman sovelluskohteensa asiasisällön mukaisia objekteja. Myöskin Suomessa erityisen suositun Paradoxin OOP-konsepti on tietääkseni rajoitetumpi kuin Xbasen. Amerikkalaiset sanovatkin, että Visual Basic, Access ja Paradox ovat "object-based", mutta eivät "object-oriented". Tulkkaavina järjestelminä ne tuottavat sitäpaitsi hitaammin toimivia sovelluksia kuin kääntäjillä varustetut Xbase-tuotteet.

Mitä hyötyä sitten Xbasesta on? Sen pohjimmainen tavoite on sama kuin mikä oli aikanaan 1960-luvulla Cobolia suunniteltaessa. Tarkoituksena oli luoda englannin kieltä muistuttava kieli, jota sekä ihminen että tietokone ymmärtävät. Tehtävän kuvaaminen Xbase-kielellä ei vaadi kovin paljon teknillisiä tietoja käytettävästä tietokoneesta tai sen käyttöjärjestelmästä. Silloin sovelluskehittäjäkin voi olla enemmän sovellusalueen kuin tietokoneasioiden asiantuntija. Ehkä juuri tämä on kaikkien tärkein etu. Kun sovelluskehittäjä itse ymmärtää sovelluksen käyttötarkoituksen, hän osaa tehdä siitä paremman kuin jos hän joutuisi työskentelemään sellaisen henkilön määrittelyjen pohjalta, joka ei osaa itse tehdä systeemityötä. Nykyisissä organisaatioissahan ei ole enää systeeminsuunnittelijaporrasta.

Selkeydestään huolimatta Xbase on kuitenkin ohjelmointikielenä niin rikas, että sillä voi tehdä kuinka vaativia sovelluksia tahansa. Siitä löytyy esimerkiksi puhelimen, faksin ja kassalaatikonkin ohjaukseen tarvittavat komennot. Nykyisiin Xbase-tietokantoihin voi tallentaa myös kuvia, musiikkia, tietokoneohjelmia ja OLE-linkeillä jopa videoesityksiä.

Nykyisissä tuotteissa ohjelmointikieli ja tietokantakoneisto on erotettu toisistaan siten, että sovellusta ohjelmoitaessa ei tarvitse sitoutua jonkun tietyn tietokantakoneiston käyttöön. Jokaisen Xbase-tuotteen mukana tulee jokin saman valmistajan tietokantakoneisto, mutta haluttaessa voidaan käyttää myös muiden valmistajien, kuten Oraclen tai Sybasen tietokantakoneistoja.

Tämän sivun alkuun
Sisällysluettelo ja ohjeet