Lukijalle

Tämä artikkelikokoelma on tiivistelmä liikkeenjohdon ja tietotekniikan yleisiä periaatteita koskevista ajatuksista ja muistiinpanoista. Kokoelmassa on yksi artikkeli kutakin aakkosten kirjainta kohden ja kukin artikkeli on paperille tulostettuna täsmälleen yhden sivun pituinen. Valitsemani rakenne saattaa tuntua aluksi mielivaltaiselta tai jopa älyttömältä, mutta se on hyvin tukenut pyrkimystäni löytää ja tiivistää asian ydin. Nykyisinhän ongelmana ei ole niinkään aineiston puute kuin sen hahmottaminen ja jäsentäminen.

Monet henkilöt ovat eri yhteyksissä kiinnittäneet huomiota organisaatioiden johtamisen ja tietotekniikan samankaltaiseen kehitykseen. Kun ihminen joutuu käsittelemään kaikki asiansa samalla aivoparilla, onkin luonnollista, että "järjestelmien" hallinnan alalla tehdyt oivallukset siirtyvät tietojärjestelmistä johtamisjärjestelmiin ja päinvastoin.

1970-luvulla käsiteltävän materiaalin lähettäminen tietokonekeskuksiin reikäkorteille lävistettäviksi korvautui keskustietokoneiden päätekäytöllä. Päätteissä ei ollut omaa prosessointikykyä eikä muistia. Organisaatioiden johtamisessa ihailtiin toimintamallia, jossa organisaation keskusjohto sai eri yksiköiden toiminnan yksityiskohtaiset tiedot käsiinsä ikäänkuin päätteeltä syötettyinä ja reagoi niihin lähettämällä yksityiskohtaisia ohjeita ja määräyksiä "alempien" organisaatiotasojen noudatettaviksi. Sittemmin päätteet korvattiin itsenäiseen prosessointiin pystyvillä työasemilla. Samanaikaisesti yksikäsitteisillä määräyksillä johtaminen korvattiin tavoitekeskusteluihin perustuvalla johtamisella, jossa työntekijälle jätetään itsenäistä harkintavaltaa.

Tulosyksiköittäin tai työryhmittäin johtamisen vastine tietojärjestelmissä on ns. oliokeskeisyys (kuten "Object-Oriented Programming" eli OOP). Siinä organisaatio tai järjestelmä koostuu "kapseloiduista" toiminnallisista yksiköistä. Siten organisoidun toiminnan edut ovat samankaltaiset suuren tietojärjestelmän hallinnalle kuin suuren organisaation johtamiselle.

Jo edellä sanotuilla asioilla voi siis perustella tietotekniikan ja johtamisen käsittelemistä samassa yhteydessä, mikä saattoi lukijasta tuntua aluksi oudolta. Tietotekniikka ja johtaminen vaikuttavat toisiinsa myös käytännön työssä. Esimerkiksi myynnin ja markkinoinnin johtamiseen käytettävissä olevat johtamismenetelmät riippuvat olennaisesti siitä, minkälaisia tietojärjestelmiä on käytettävissä markkinoiden kehityksen, asiakkaiden käyttäytymisen, toteutuneen myynnin ja sen kannattavuuden seurantaan. Johtamisjärjestelmiä ei voi toteuttaa käytännössä ilman samaa filosofiaa toteuttavia tietojärjestelmiä.

Moni on varmaankin sitä mieltä, että nyt ei pitäisi enää puhua "mikrojen aikakaudesta" vaan "tietoverkkojen aikakaudesta". Pohdin tuota sanavalintaa pitkään ja tein valinnan tietoisesti seuraavin perustein: Maailmanlaajuisia tietoverkkoja oli jo 1970- luvulla. Omakin valuuttahallinnon järjestelmäni toimi silloin maailmanlaajuisessa Mark III -verkossa ja reaaliaikainen telex-kirjeenvaihto ulkomailla asuvien kanssa kuului silloin jokapäiväiseen työhöni. Siihen aikaan sellaiset järjestelmät olivat kuitenkin tavallisia vain isoissa organisaatioissa.

Nykyajan erityispiirre ei mielestäni ole verkottuminen sinänsä vaan nimenomaan verkkojen "mikroistuminen" eli niiden ulottuminen mikrotasolle. Viestintä tapahtuu nyt enemmän ihmiseltä ihmiselle, kun se aiemmin oli pikemminkin instituutioiden välistä. Nyt mikä tahansa mikroaaltouunissa ruokaansa lämmittävä mikrotalous voi ylläpitää mikrotietokonetta, jolla se kommunikoi muiden mikronkäyttäjien kanssa maailmanlaajuisesti. Yhteyksiä ei tietenkään syntyisi ilman tietoverkkoja, niissä olevia hakumenetelmiä jne.

Vastaava "mikroistuminen" näkyy myös työmarkkinoilla: Vielä suuret ikäluokat menivät työhön suuriin organisaatioihin ja samaistuivat niiden funktionaalisiin rooleihin. Nykyisin varsinkin nuoret ihmiset ovat tietoisempia omasta mikrotaloudellisesta identiteetistään ja tarjoavat palveluksiaan työnantajille mieluummin itsenäisinä operoijina kuin vailla omaa tahtoa olevina suuren koneiston osina.

Tämä artikkelikokoelma korvaa vuonna 1992 laatimani samannimisen kokoelman. Se syntyi työskennellessäni suuressa pankissa, jonka johtamiskäytännöistä löytyi runsaasti virikkeitä kirjoitusten pohjaksi. Tässä vuoden 1996 versiossa ei ole sellaisia "pankkisalaisuuksia", jotka estäisivät tekstin julkisen jakelun. Uudemman version sanoma on suunnilleen sama kuin edellisenkin, mutta tekstit ovat kauttaaltaan uusia tai ainakin uusittuja. Muulla alalla toimivan lukijan on kuitenkin hyvä tietää ja tiedostaa, että nämä artikkelit ovat syntyneet nimenomaan rahoitus-, vakuutus- ja sijoitusalalla toimivan konsernin johtamista ja tietotekniikkaa pohdiskeltaessa eivätkä välttämättä sellaisinaan sovellu aivan toisentyyppisille toimialoille.

Artikkelikokoelma on saatavissa kahdella tavalla: joko omatoimisesti Internetistä tai tekijältä postitse. Postitse se on saatavana joko levykkeellä, jolloin myös sivujen väliset hypertekstilinkit toimivat, tai paperille tulostettuna. Paperille tulostettujen sivujen ulkoasu voi vaihdella sen mukaan, minkälaiset asetukset tulostajan tietokoneessa olivat voimassa tulostushetkellä. Verkkoversion yhteydessä on mahdollisuus myös julkiseen tai yksityiseen sähköpostikeskusteluun tekijän ja muiden lukijoiden kanssa. Sen jäljille pääsee kotisivultani Internet-osoitteesta www.ahjos.net/tite

Kiitokset

Kiitän Merita Pankki Oy:tä saamastani tuesta, jota ilman tällaiseen "kulttuuriharrastukseen" ei olisi ollut käytännön mahdollisuuksia. Samoin kiitän niitä arviolta noin 40 säännöllistä lukijaa, jotka ovat tammi-heinäkuun ajan lukeneet viikottain Internetistä tämän kokoelman tuoreimman sivun ja joista eräät aktiivisimmat ovat myös kommentoineet tekstejäni sähköpostitse. Lukijoiden uskollisuus ja heiltä saamani kiitokset ovat antaneet sen tunteen, että pohtimisen ja kirjoittamisen vaiva ei mennyt hukkaan.

Uusille lukijoille toivotan ajatuksia herättäviä lukuhetkiä. Palautetta kannattaa edelleenkin lähettää, sillä luultavasti tämä kokoelma jatkaa elämäänsä ja uusiutuu aina tarpeen mukaan. Verkkoversioon saattaa myös ilmestyä linkkejä muiden kirjoittajien sivuille. Kunkin sivun viimeisen päivitysajankohdan näkee verkkoversion sisällysluettelosta.

Malmilla, elokuussa 1996
Timo Ahjos

Sähköposti (vuodesta 2004 alkaen): timo@ahjos.net