Eikosanoidit

• Eikosanoidit ovat ihmisen kehon superhormoneja. Jokainen kehon solu valmistaa niitä. Ne toimivat eräänlaisena molekyyliliimana, joka pitää ihmiselimistön koossa.

• Eikosanoidit säätelevät kaikkia kehon hormonijärjestelmiä, mutta myös kehon jokaista elintärkeää fysiologista toimintaa: sydän- ja verisuonijärjestelmää, immuunijärjestelmää, keskushermostoa, lisääntymisjärjestelmää jne.

• Eikosanoidiperheeseen kuuluu useita superhormoneja, kuten prostaglandiinit, tromboksaanit, leukotrieenit, lipoksiinit ja tyydyttyneet rasvahapot. Eikosanoideja voidaan pitää solutoimintojen ylimpänä säätelijänä. Ne sytyttävät ja sammuttavat soluja joka sekunti - ovat kuin tulikärpäsiä kuumana kesäyönä.

• Vaikka eikosanoidit ovat näin tärkeitä terveyden ja elämän ylläpidossa, niiden olemassaolo on pysynyt lähes tuntemattomana. Lääkärisi ei ole saattanut koskaan kuulla niistä. Voit kävellä sisään mihin tahansa lääketieteelliseen oppilaitokseen ja kysyä lähes keneltä professorilta tahansa, ovatko he kuulleet eikosanoideista, ja vastaus on mitä luultavimmin ei.

• Tietämättömyys eikosanoidien olemassaolosta lääketieteen piirissä on lähes uskomatonta. Totuus on, että jo ensimmäiset eikosanoiditutkimuksen keksinnöt toivat vuoden 1982 Nobelin palkinnon lääketieteessä. Myös lääkekaapin tehokkaimmat lääkkeet vaikuttavat juuri elimistön eikosanoidien tasoon.

• Syy tähän tietämättömyyteen löytyy parakriininen-autokriininen-akselilta. Eikosanoidit ovat osa tätä akselia, joka on erittäin monimutkainen ja lähes havaitsematon. Eikosanoidit elävät vain sekunteja, niitä on harvassa, eivätkä ne käytä verenkiertoa hyväkseen päästäkseen kohteena oleviin kudoksiin. Eikosanoidit syntyvät, tekevät työnsä ja sen jälkeen tuhoavat itse itsensä silmänräpäyksessä.

• Eikosanoidit löydettiin vuonna 1936, ja koska ensimmäiset eristettiin eturauhasesta (=prostata), niitä kutsuttiin prostaglandiineiksi. Eikosanoidien todellista merkitystä ei pystytty täsmentämään. Vasta 1970-luvun puolivälissä, kun markkinoille tuli uusia kehittyneempiä tutkimuslaitteita, eikosanoideja voitiin tutkia lähemmin ensimmäistä kertaa.

• Kuten kaikki hormonit, myös eikosanoidit toimivat elimistön säätelyjärjestelmänä. Ja kuten insuliinilla ja glukagonilla on myös eikosanoideilla vastatoimintoja. Voidaan puhua "huonoista" ja "hyvistä" eikosanoideista.

• Mikään luonnon aine ei ole tietenkään kokonaan hyvä tai kokonaan huono. On tärkeää, että elimistössä vallitsee tasapaino. Liian paljon "hyvää" tai liian paljon "huonoa" saattavat kumpikin lopulta merkitä huonoa.

• Parakriiniset hormonit, kuten eikosanoidit, ovat paljon voimakasvaikutteisempia kuin umpierityshormonit insuliini ja glukagoni.

• Lähes jokaisen sairauden voidaan molekyylitasolla katsoa johtuvan siitä, että ruumis valmistaa enemmän huonoja kuin hyviä eikosanoideja. Joillekin ihmisille se merkitsee sydänsairautta, toisille syöpää, toisille reumaa tai liikalihavuutta.

• Jos käännämme asian toisin päin, huomaamme, että ensimmäistä kertaa lääketieteen historiassa käsite "terveys" voidaan määritellä molekyylitasolla yksinkertaisesti seuraavasti: ihmiselimistö valmistaa enemmän "hyviä" kuin "huonoja" eikosanoideja.

• Mitä tekemistä makroravinteilla on eikosanoidihormonien kanssa? Ensinnäkin, ravintorasvat ovat ainoa välttämättömien rasvahappojen lähde, joista eikosanoidihormonit puolestaan rakentuvat. Samaan aikaan proteiinien ja hiilihydraattien välinen tasapainotila säätelee insuliini-glukagoni-akselia, mikä puolestaan päättää siitä, ovatko ruumiin valmistamat eikosanoidit "hyviä" vai "huonoja".

• Voit ajatella kehosi olevan eräänlainen biologinen flipperi. Pallot, eli välttämättömät rasvahapot, heitetään peliin laukaisimella, jokaisen aterian sisältämällä rasvalla. Se, pysyvätkö pallot pelissä (valmistavat hyviä eikosanoideja) vai eivät (valmistavat huonoja eikosanoideja), riippuu siitä, kuinka hyvin osaat pelata tätä peliä. Nämä flipperit edustavat jokaisen ateriasi ja välipalasi makroravinteita.

• Pelaat tätä peliä joka päivä 4 tai 6 tunnin väliajoin koko elämäsi ajan, ja mitä paremmin pelaat, sitä paremman tuloksen saat ja sitä paremmat mahdollisuudet sinulla on päästä ihannetilaan. Jos noudatat edelleen ruokavaliota, joka sisältää liian paljon hiilihydraatteja, pelaat peliä todella huonosti. Tällöin varmistat ainoastaan, että ruumiisi valmistaa liian paljon huonoja eikosanoideja, mikä puolestaan aiheuttaa insuliinin ylituotantoa. Insuliinin ylituotanto estää sinua käyttämästä varastoitua rasvaa energiaksi ja johtaa lopulta sairastumiseen. Ylimääräiset hiilihydraatit ajavat sinut pois ihannetilasta. Huomaat olevasi jatkuvasti sekä psyykkisesti että fyysisesti väsynyt ja lihot lihomistasi.

Koko tekstin alkuun Kirjan sisällysluetteloon Tämän sivun alkuun