Näin minä sen ymmärrän ...

Zonen vertailu perinteisiin ruokavalioihin

Timo Ahjos 16.1.2000     Lähteet: Sivulla www.ahjos.net/zone/kirjat.htm lueteltu kirjallisuus.

Isoäidin aika

"Zonen eli ihannetilan hallitseminen kuulostaa uuden aikakauden termiltä. Mutta näin ei ole, vaan kysymys on aivan samoista asioista kuin isoäidin ohjeissa. Syö kaikkea kohtuudella, syö runsaasti hedelmiä ja kasviksia ja syö jonkin verran proteiineja joka aterialla. Tietämättään isoäiti neuvoi ne pääperiaatteet, miten saavutetaan elinikäinen hormonitasapaino. Jos pystyy sen saavuttamaan, on jo tiellä, joka johtaa Zoneen eli ihannetilaan." (Sears2, s.13)

"Isoäidin antamat säännöt:

  1. Juo 2 litraa vettä päivässä, se on 8 lasillista @ 2 1/2 dl.
    (Kehosta 70 % on vettä, jonka voi helposti menettää.)
  2. Syö päivittäin enemmän hedelmiä ja vihanneksia ja vähemmän pastaa, leipää, viljaa ja tärkkelystä.
  3. Syö useita, vähäkalorisia aterioita.
  4. Syö pieniä määriä vähärasvaista proteiiniruokaa jokaisella aterialla ja välipaloina.
Palkkio: Kehoosi ei keräänny enää ylimääräistä rasvaa. (= Taso 1, Pronssimitali)" (Sears2, s.63)

Evoluutio

"Zone-ruokavalio perustuu ihmisen geneettiseen rakenteeseen. Geeneistä johtuu, että hän voi parhaiten, kun keho saa jatkuvasti oikeassa suhteessa proteiineja ja hiilihydraatteja. Toisin sanoen ihminen on "suunniteltu" syömään Zone-ruokavalion mukaisesti. Nämä geenit eivät ole muuttuneet viime 100 000 vuoden aikana. Pieni osa väestöstä reagoi neutraalisti hiilihydraatteihin, mutta suurinta osaa ihmiskunnasta ei ole "suunniteltu" syömään pastaa." (Sears1, s.237)

"Ruoan synnyttämät hormonaaliset vaikutukset ovat olleet olemassa sellaisinaan viimeiset 100 000 vuotta, eivätkä ne tule muuttumaan meidän elinaikanamme." (Sears2, s.16)

Zone-ruokavalio lähtee yksilön tarpeista, mieltymyksistä ja mausta. Yksinkertaisen annosten laskemisen avulla ruokavalio säädetään yksilöllisen perimän mukaiseksi. Perimässä on nimittäin eroja. Nautittu hiilihydraattimäärä aiheuttaa eri yksilöillä erisuuruisen insuliini-vasteen. Noin 25 % väestöstä sietää aterialla enemmän hiilihydraatteja kuin ihmiset keskimäärin, ennen kuin he joutuvat pois ihannetilasta. Hiilihydraattien aiheuttaman insuliini-vasteen geneettisiä eroja havaitaan veriryhmittäin. Ihmiskunnan pitkän kehityksen aikana kaikkien elimistö ei ole mukautunut runsaasti hiilihydraatteja sisältävään ravintoon, kuten viljaan. (Sears2, s.59)

Vanhin veriryhmä on O. Siihen kuuluvien henkilöiden insuliiniherkkyys hiilihydraattien vaikutukselle on suuri, joten runsaasti hiilihydraatteja sisältävä ruokavalio (erityisesti paljon gluteenia sisältävät viljat, esim. vehnä) saattaa aiheuttaa näille ihmisille hormonikatastrofin. (Sears2, s.59)

Veriryhmät AB ja B ovat myöhemmin kehittyneitä veriryhmiä ja sen vuoksi näiden yksilöiden insuliinireaktio hiilihydraattien nauttimisen jälkeen saattaa olla hieman pienempi. Ryhmä A edustanee niitä geneettisesti onnekkaita, jotka voivat nauttia suuriakin hiilihydraattimääriä ilman huomattavaa insuliinin ylituotantoa. (Sears2, s.60)

Sears1 sisältää 6-sivuisen luvun "Evoluutio ja ihannetila". Siinä käsitellään mm. seuraavia asioita:

Alueellisia vertailuja

"Miksi Ranskassa ei esiinny paljonkaan sydäntauteja? Ravintoasiantuntijoilla voisi ollea syytä kateuteen ranskalaisia kohtaan. Ranskalaiset tupakoivat, juovat, syövät runsaasti rasvaa ja näyttävät voivan hyvin, ja tästä huolimatta sydäntautitiheys Ranskassa on alhaisin Euroopassa. Ilmiötä kutsutaan "Ranskan paradoksiksi". Mutta sehän on paradoksi vain, jos se on odotusten vastainen. Ilmeisesti on olemassa syitä, miksi tilanne voi olla tällainen. Ranskalaiset nauttivat kohtullisesti kaloreita, syövät runsaasti kasviksia ja hedelmiä. Ateriat sisältävät myös aina proteiinia sekä rasvaa. Sehän pääpiirteittäin on juuri Zone-dieetti." (Sears2, s. 303)

"On olemassa myös "Espanjan paradoksi". Kahden vuosikymmenen ajan espanjalaiset ovat syöneet enemmän proteeinia, enemmän rasvaa ja vähemmän viljatuotteita kuin mitä aikaisemmin oli tapana, ja heidän sydän- ja verisuonitautiensa esiintymistiheys vain laskee. Tämä ei ole paradoksi, vaan kansan hormonitoiminnan mukautumista ruokavalion muuttumiseen." (Sears2, s. 303)

"Kiinalaiset syövät paljon riisiä. Esiintyykö heillä vähemmän sydänsairauksia? Ei ainakaan meillä tunnettujen tilastojen valossa. Sydän- ja verisuonisairauksien tiheys miehillä on kaupungeissa samaa luokkaa kuin Yhdysvalloissa, naisilla niin maalla kuin kaupungeissa jopa korkeampi." (Sears2, s.304)