Otteita ICD-10 -tautiluokituskirjasta
Tautiluokitusmuistiinpanojen kansilehdelle

F30-F39 Mielialahäiriöt (affektiiviset häiriöt)

 

Perusoireena on mielialan muutos, joko masennus (johon saattaa liittyä ahdistuneisuutta) tai haltioituminen. Mielialan muutokseen liittyy tavallisesti muutos koko toiminnallisuuden tasossa. Suurin osa muista oireista on joko mielialan ja toiminnallisuuden muutoksesta johtuvia tai niihin liittyviä. Monet näistä häiriöistä ovat taipuvaisia toistumaan. Yksittäisten jaksojen alku voidaan usein jäljittää rasittaviin tapahtumiin tai tilanteisiin.
F30 Mania
F31 Kaksisuuntainen mielialahäiriö
F32 Masennustila
F33 Toistuva masennus
F34 Pitkäaikaiset mielialahäiriöt
F38 Muut mielialahäiriöt
F39 Määrittämätön mielialahäiriö

F30 Mania

Kaikkia tämän luokan alajaotuksia pitäisi käyttää vain yhden vaiheen määrittämiseen. Hypomaaniset ja maaniset vaiheet yksilöillä, joilla on ollut yksi tai useampia mielialahäiriövaiheita (masennus, hypomania, mania tai sekamuoto), pitäisi luokittaa kaksisuuntaiseksi mielialahäiriöksi (F31).

Sisältää: Kaksisuuntaisen häiriön, jossa on vain yksi maaninen jakso
F30.0 Lievä mania (latinaksi: hypomania)
Häiriölle ovat ominaisia pitkäaikainen, lievä mielialan nousu, tarmon ja toimeliaisuuden kasvu sekä tavallisesti huomattava hyvinvoinnin ja ruumiillisen sekä henkisen suorituskyvyn tunne. Lisääntynyt sosiaalisuus, puheliaisuus, liikatuttavallisuus, seksuaalisen energian kasvu ja vähentynyt unen tarve ovat usein havaittavissa, mutta ne eivät vakavasti häiritse työntekoa eivätkä johda sosiaalisiin vaikeuksiin. Hilpeä seurallisuus on tavallisempaa, mutta käytös voi olla myös ärtyisää, omahyväistä ja karkeaa. Mielialan ja käytöksen häiriöihin ei liity harha-aistimuksia eikä harhaluuloja.
F30.1 Mania ilman psykoottisia oireita
Mieliala on kohonnut olosuhteisiin nähden epäasianmukaisesti ja voi vaihdella huolettomasta hilpeydestä lähes hallitsemattomaan kiihtymykseen. Haltioitumiseen liittyy tarmokkuuden kasvu, joka johtaa liikatoimeliaisuuteen, puheen vuolauteen ja unen tarpeen vähenemiseen. Henkilö ei pysty ylläpitämään tarkkaavuuttaan, ja hän on usein huomattavan keskittymiskyvytön. Itsetunto on usein paisunut: henkilö on suuruudentuntoinen ja liiallisen itsevarma. Tavallisten sosiaalisten estojen häviäminen voi johtaa piittaamattomaan, uhkarohkeaan tai olosuhteisiin nähden epäasianmukaiseen ja sopimattomaan käytökseen.
F30.2 Mania, johon liittyy psykoottisia oireita
Edellä F30.1:ssä kuvatun kliinisen kuvan lisäksi ilmenee harhaluuloja (tavallisesti suuruusharhoja) tai harha-aistimuksia (tavallisesti ääniä, jotka puhuvat suoraan potilaalle). Toisaalta kiihtymys, liiallinen liikunnallinen toimeliaisuus ja ajatuksenriento voivat olla äärimmäisiä, niin että henkilöä on mahdoton käsittää tai häneen ei saada yhteyttä tavanomaisella keskustelulla.
F30.8 Muu määritetty mania
 
F30.9 Määrittämätön mania
 

Paluu tämän sivun alkuun

F31 Kaksisuuntainen mielialahäiriö

Häiriössä esiintyy kaksi tai useampia jaksoja, joiden aikana mieliala ja toiminnallisuuden taso ovat merkittävästi häiriintyneet. Toisinaan mieliala on kohonnut ja tarmo ja toimeliaisuus lisääntyneet (hypomania ja mania), toisinaan mieliala on laskenut ja tarmo ja toimeliaisuus vähentyneet (masennus). Pelkät toistuvat hypomania- tai maniajaksot luokitetaan kaksisuuntaisiin mielialahäiriöihin (F31.8).

Sisältää: Ei sisällä:
- Kaksisuuntaista häiriötä, jossa on vain yksi maaninen jakso (F30)
- Mielialan aaltoiluhäiriöitä (F34.0)
F31.0 Kaksisuuntaisen mielialahäiriön lievä maaninen (hypomaaninen) jakso
Henkilö on parastaikaa lievästi maaninen, ja hänellä on aiemmin ollut ainakin yksi muu mielialahäiriöjakso (hypomania, mania, masennus tai sekamuoto)
F31.1 Kaksisuuntaisen mielialahäiriön maaninen jakso ilman psykoottisia oireita
Henkilö on (kuten F30.1:ssä) parastaikaa maaninen, mutta hänellä ei ole psykoottisia oireita, ja hänellä on aiemmin ollut ainakin yksi muu mielialahäiriöjakso (hypomania, mania, masennus tai sekamuoto).
F31.2 Kaksisuuntaisen mielialahäiriön psykoottinen maaninen jakso
Henkilö on (kuten F30.2:ssa) parastaikaa maaninen ja hänellä on psykoottisia oireita, ja hänellä on esiintynyt aiemmin ainakin yksi muu mielialahäiriöjakso (hypomania, mania, masennus tai sekamuoto).
F31.3 Kaksisuuntaisen mielialahäiriön lievä tai kohtalainen masennusjakso
Henkilö on parastaikaa masentunut, kuten lievässä tai kohtalaisen vaikeassa masennustilassa (F32.0 tai F32.1), ja hänellä on aiemmin todettu ainakin yksi hypomaaninen, maaninen tai sekamuotoinen mielialahäiriöjakso.
F31.4 Kaksisuuntaisen mielialahäiriön vaikea masennusjakso ilman psykoottisia oireita
Henkilö on parastaikaa masentunut, kuten vaikeassa masennustilassa ilman psykoottisia oireita (F32.2), ja hänellä on aiemmin todettu ainakin yksi hypomaaninen, maaninen tai sekamuotoinen mielialahäiriöjakso.
F31.5 Kaksisuuntaisen mielialahäiriön vaikea psykoottinen masennusjakso
Henkilö on parastaikaa masentunut, kuten vaikeassa psykoottisessa masennustilassa (F32.3), ja hänellä on aiemmin todettu ainakin yksi hypomaaninen, maaninen tai sekamuotoinen mielialahäiriöjakso.
F31.6 Kaksisuuntaisen mielialahäiriön sekamuotoinen jakso
Potilaalla on aiemmin todettu ainakin yksi hypomaaninen, maaninen masennusoireinen tai sekamuotoinen mielialahäiriöjakso, ja parastaikaa hänellä esiintyy joko mania- ja masennusoireiston sekamuoto tai niiden nopea vaihtelu.

Ei sisällä:
- Yksittäistä sekamuotoista mielialahäiriöjaksoa (F38.0)
F31.7 Kaksisuuntaisen mielialahäiriön elpymävaihe (remissio)
Potilaalla on todettu aiemmin ainakin yksi hypomaaninen, maaninen tai sekamuotoinen mielialahäiriöjakso ja lisäksi ainakin yksi muu mielialahäiriöjakso (hypomania, mania, masennus tai sekamuoto), mutta parastaikaa hän ei kärsi mistään merkittävästä mielialahäiriöstä eikä ole kärsinyt sellaisesta useaan kuukauteen. Ehkäisevän hoidon aikaiset elpymävaiheet pitäisi luokittaa tähän.
31.8 Muut määritetyt kaksisuuntaiset mielialahäiriöt
31.9 Määrittämätön kaksisuuntainen mielialahäiriö
 

Paluu tämän sivun alkuun

F32 Masennustila

Tyypillisessä lievässä, kohtalaisessa tai vaikeassa masennustilassa henkilö kärsii mielialan laskusta sekä tarmon ja toimeliaisuuden puutteesta. Kyky nauttia, tuntea mielenkiintoa ja keskittyä on heikentynyt, ja pienikin ponnistus johtaa uupumukseen. Tavallisesti uni on häiriintynyt ja ruokahalu vähentynyt. Itsetunto ja itseluottamus ovat melkein aina laskeneet, ja jopa lievässä masennuksessa esiintyy usein syyllisyyden ja arvottomuuden tunteita. Mieliala ei päivittäin juuri vaihtele, ja se on olosuhteista riippumaton. Mukana saattaa olla ns. somaattisia oireita, joita ovat mielenkiinnon ja mielihyvän menettäminen, herääminen aamuisin monta tuntia tavanomaista aiemmin, masennuksen paheneminen aamuisin, huomattava psykomotorinen hidastuminen, kiihtymys, ruokahalun puute, painon lasku ja seksuaalisen halukkuuden väheneminen. Oireiden määrän ja vaikeuden perusteella masennustila voidaan määrittää lieväksi, kohtalaiseksi tai vaikeaksi.
Sisältää: Ei sisällä:
- Sopeutumishäiriöitä (F43.2)
- Toistuvaa masennusta (F33)
- Kohdassa F91 luokitettuihin käyttäytymishäiriöihin liittyvää masennusjaksoa (F92.0)
F32.0 Lievä masennustila
Edellä mainituista oireista on havaittavissa yleensä kaksi tai kolme. Henkilö todennäköisesti kärsii niistä, mutta kykenee todennäköisesti jatkamaan useimpia toimintojaan.
F32.1 Keskivaikea masennustila
Edellä mainituista oireista on havaittavissa yleensä neljä tai useampia, ja potilaan on todennäköisesti erittäin vaikeaa jatkaa tavanomaisia toimintojaan.
F32.2 Vaikea masennustila ilman psykoottisia oireita
Masennustila, jossa useat edellä mainituista oireista ovat voimakkaita ja kärsimystä aiheuttavia. Tyypillisesti esiintyy itsetunnon laskua ja arvottomuuden tai syyllisyyden tunteita. Itsetuhoajatukset ja -käyttäytyminen ovat yleisiä,ja tavallisesti ilmenee joukko "somaattisia" oireita.
F32.3 Vaikea, psykoottinen masennustila
Vastaava masennustila kuin F32.2:ssa kuvattu, mutta lisäksi ilmenee aistiharhoja, harhaluuloja, psykomotorista hidastumista tai sulkutila, jotka ovat niin vaikeita, että tavanomaiset sosiaaliset toiminnot ovat mahdottomia. Potilas voi olla hengenvaarassa itsemurha-ajatusten, kuivumisen tai nälkiintymisen takia. Harha-aistimukset ja harhaluulot voivat olla mielialan mukaisia tai sen vastaisia.
F32.8 Muut määritetyt masennustilat
F32.9 Määrittämätön masennustila

Paluu tämän sivun alkuun

F33 Toistuva masennus

Häiriölle on ominaista toistuvat F32:n kaltaiset masennustilat, joihin ei liity itsenäisiä kohonneen mielialan ja lisääntyneen tarmokkuuden vaiheita (maniaa). Välittömästi masennusjakson jälkeen saattaa kuitenkin esiintyä lyhyitä lievästi kohonneen mielialan ja lievän yliaktiivisuuden jaksoja (hypomaniaa), jotka voivat joskus olla hoidon aiheuttamia. Toistuvan masennuksen vakavammat muodot (F33.2 ja F33.3) muistuttavat paljon sellaisia aiempia käsitteitä kuin maanis-depressiivinen masennus, melankolia ja endogeeninen masennus. Ensimmäinen jakso voi esiintyä missä iässä tahansa lapsuudesta vanhuuteen, alku voi olla äkillinen tai vähittäinen, ja kesto vaihtelee muutamasta viikosta useisiin kuukausiin. Toistuvaa masennusta sairastavan potilaan vaara sairastua maniaan ei koskaan häviä, vaikka masennusjaksoja on useita. Jos maaninen vaihe ilmenee, diagnoosi pitäisi vaihtaa kaksisuuntaiseksi mielialahäiriöksi (F31).

Sisältää: Ei sisällä:
- Uusiutuvia lyhyitä masennusjaksoja (F38.1)
F33.0 Toistuvan masennuksen lievä masennusjakso
Häiriölle ovat ominaisia toistuvat masennusjaksot, joista nykyinen jakso on lievä (kuten F32.0:ssa), eikä maniaa ole koskaan esiintynyt.
F33.1 Toistuvan masennuksen keskivaikea masennusjakso
Häiriölle ovat ominaisia toistuvat masennusjaksot, joista nykyinen jakso on keskivaikea (kuten F32.1:ssä), eikä maniaa ole koskaan esiintynyt.
F33.2 Toistuvan masennuksen vaikea masennusjakso ilman psykoottisia oireita
Häiriölle ovat ominaisia toistuvat masennusjaksot, joista nykyinen jakso on vaikea (kuten F32.2:ssa), mutta ei sisällä psykoosioireita, eikä maniaa ole koskaan esiintynyt.
F33.3 Toistuvan masennuksen vaikea, psykoottinen masennusjakso
Häiriölle ovat ominaisia toistuvat masennusjaksot, joista nykyinen jakso on vakava ja sisältää psykoottisia oireita (kuten F32.3:ssa), eikä aiemmin ole esiintynyt maniajaksoja.
F33.4 Toistuvan masennuksen elpymävaihe (remissio)
Potilaalla on aiemmin ollut kaksi tai useampia masennusjaksoja (F30.0-F30.3), mutta on ollut useita kuukausia oireeton. (Epäilen, että kirjassa on tuossa kohdassa koodit väärin ja pitäisi olla F32.0-F32.3, sillä F30 on mania eikä masennus!)
F33.8 Muu määritetty toistuva masennus
 
F33.9 Määrittämätön toistuva masennus
Tarkemmin määrittämätön yksisuuntainen (monopolaarinen) masennus.

Paluu tämän sivun alkuun

F34 Pitkäaikaiset mielialahäiriöt

Jatkuvia ja tavallisesti vaihtelevia mielialahäiriöitä, joiden useimmat yksittäiset jaksot eivät ole niin vaikeita, että niitä voisi kuvata lieviksi manioiksi tai lieviksi masennusjaksoiksi. Koska ne kestävät vuosia ja joskus lähes suurimman osan henkilön aikuisikää, ne aiheuttavat huomattavaa kärsimystä ja vajaakykyisyyttä. Joissakin tapauksissa jatkuvan mielialahäiriön ohelle voi ilmaantua toistuvia tai yksittäisiä mania- tai masennusjaksoja.
F34.0 Mielialan aaltoiluhäiriö (syklotomia)
Jatkuva mielialan epävakaisuus, johon sisältyy lukuisia masennusjaksoja ja mielialan lievän kohoamisen jaksoja, joista mikään ei vaikeutensa tai kestonsa perusteella riitä kaksisuuntaisen mielialahäiriön (F31) tai toistuvan masennuksen (F33) diagnoosiin. Tätä häiriötä on monesti kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavien potilaiden sukulaisilla. Joillekin potilaille kehittyy lopulta kaksisuuntainen mielialahäiriö.
F34.1 Pitkäaikainen masennus (dystymia)
Pitkäaikainen, ainakin useita vuosia kestävä alakuloisuus, joka ei ole riittävän vaikea tai jonka yksittäiset jaksot eivät ole riittävän pitkäkestoisia, jotta voitaisiin asettaa vaikean, keskivaikean tai lievän toistuvan masennusjakson diagnoosi (F33). Ei sisällä:
- (Lievää tai väliaikaista) ahdistus- ja masennustilaa (F41.2)

Katso myös: Dystymian kuvaus Peter D. Kramerin kirjassa "Mielen muuttajat ..."!
F34.8 Muut määritetyt pitkäaikaiset mielialahäiriöt
 
F34.9 Määrittämätön pitkäaikainen mielialahäiriö
 

Paluu tämän sivun alkuun

F38 Muut mielialahäiriöt

Mielialahäiriöt, joita ei voida luokittaa F30-F34:ään, koska ne eivät ole kyllin vaikeita tai pitkäkestoisia.
F38.0 Muut yksittäiset mielialahäiriöt
F38.1 Muut toistuvat mielialahäiriöt
F38.8 Muut määritetyt mielialahäiriöt
 

F39 Määrittämätön mielialahäiriö

Paluu tautiluokitusmuistiinpanojen kansilehdelle     Paluu tämän sivun alkuun